IRC-Galleria

Ei mun kuuluis ajatella näin. Ei mun kuuluis miettiä tämmösiä asioita. Ennenkin olen vaan porskuttanu ja menny läpi vaikka harmaan kiven. Olen noussut pystyyn ja hoippunut maaliin ja vasta siellä sitten leikkinyt hetken kuollutta. Tässä tilanteessa mun kuuluis olla varma, olenhan elänyt tämän hetken ennenkin.
Eilen kun olin ratsastamassa nostin käteni ilmaan kesken villin laukka-session. Siis ihan kirjaimellisesti päästin ohjat irti käsistä ja nostin kädet ilmaan ja kiljuin kuin viidakko-lapsi. Olo oli vapautunut, onnellinen ja niin.. ihastuttava! Likkis vaan paino etiä päin ihan täyttä ja nautti vapaasta vauhdista. Hyi, olen huono hevosen omistaja, sillä en aseta riittävästi rajoja. AI-JAI!
Tänään on ollut ei-niin-iloinen-aamu ja olen lähinnä hakannut päätäni seinään ja kironnut ulkomuotoani ( Jossa siis ei minun mielestäni ole normisti paljoakaan vikoja !! ). On vaan ollut vedoton olo. Nyt kun lapsi nukkuu minä suuntaan taas tallille ja arvatenkin taas nautiskelemaan huimasta vapaudesta, jonka voin saavuttaa rakkaan ratsuni selässä. Samalla fiilistelen ihastustani erääseen mahtavaan ihmiseen, joka on.. Noh, ei siitä sen enempää. En heitä häntä vielä susille.

ps. Olet ihanin *pus*