Miehet, miehet..
Mihinkäs niistä taas olikaan?
Olen oikeasti ryhtynyt miettimään, että miksi ihmeessä pidän miehistä. Mikä kumma niissä kiinnostaa? Toisinaan olisi yksinkertaisempaa siirtyä naisiin, sillä niistä tietää hieman paremmin, että missä on mikäkin nappi ja mitä niistä nappuloista tapahtuu.
Se, joka on joskus erehtynyt sanomaan, että miehet ovat yksinkertaisia on varmasti itsekkin ollut mies, sillä tästä naisnäkövinkkelistä en voi miesten yksinkertaisuutta allekirjoittaa.
Miesten pokaamisen pitäisi olla kuulemma helppoa, sillä miehethän haluavat piparia ja yleensä pelkkä suosiollinen vinkkaus pipari-kesteille riittää, mutta entäpä jos homma kuseekin? Jos törmää yksilöön, jota vinkkaus ei liikutakkaan? Tai vaihtoehtoisesti homma karkaa tumpusta ja tuleekin antaneeksi piparia, vaikka tarkotus oli vain vihjata saadakseen kaksilahkeinen koukkuun? Miten toimimme, kun olemme käyttäneet valttikortin?
Pelimiehiä pidetään kusipäinä.. Entäs pelinaiset sitten? Kylmät, tunteettomat nartut, jotka ovat valmiit kynsimään vastustajansa hetkessä tasaisiksi suikaleiksi..?