IRC-Galleria

Virheiden tekeminen on kamalaa. Erityisen kamalaa se on silloin kun asian joutuu myöntämään.
Toisaalta ihmiset ottavat asiat nykyään niin kovin henk.koht. ja maailma kaatuu pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Itse ainakin harrastan.
Ihmiset ovat nykyään aivan liikaa itsensä kanssa ja keskittyvät itseensä. Okei, eipä siinä mitään pahaa ole, mutta entä jos tuleekin sokeaksi kaikelle muulle?
Virheistä oppii, vaikka joskus oppimisen hinta voi olla melkoisen kova. Jouskus sitä saattaa menettää läheisen ihmisen asian vuoksi.
Toisinaan asioilla on tapana paisua valtaviksi ja kärpäsestä tulee härkänen. Moiseen spektaakkeliin tarvitaan molemmilta draama-kuningattaren vikaa ja saatanan herkkä hipiäistä luonnetta. Soppa sekoittuu hurmaavasti kun huomataan ettei toinen osapuoli milloinkaan edes tuntenut toista kunnolla.
Kaiken edellä mainuttujen seikkojen höystämänä varsin viatonkin asia saattaa muuttua valtaisaksi petokseksi ja syntyy verinen loukkaus, jota ei sit muuten ihan varmana KOSKAAN anneta anteeksi.
Voin kuvitella, että kirjoituksistanikin saa monia eri käsityksiä, sillä tätä lukee niin monen monta ihmistä, joista suurin osa on vain etäisesti tuttuja tai täysin tuntemattomia. Jokainen poimii tekstistä ne asiat, jotka itseään sattuu koskettamaan. Sama pätee ihmisten puheisiinkin.
Jos toinen ihminen heittää ilmoille riittävän terävän sutkautuksen, josta kuulija viellä löytää jonkin piikin on jälleen loukkaus ja uusi virhe valmis. Tällaisissa tilanteissa todella mitataan, miten hyvin ihmiset tuntevat toisensa ja osaako kuulija suhtautua asiaan.
Joskus sitä toivoisi, että vastuu olisi kuulijalla, mutta valitettavasti vastuu ujutetaan puhujan harteille. Tämä aiheuttaa sen, että ihmiset alkavat miettiä sanomisiaan ja syntyy salaisuuksia, jotka tunnetusti rajoittaa luottamusta. Kumpi on pahempi: raaka totuus, vai puolittain kerrotut kaunnisti paketoidut asiat? Ne puoliksi kerrotut versiot jäävät aina hiertämään niiden kertojaa ja tunteilla on tapana kasvaa ja paisua, mikäli niitä ei päästä ulos.
Kun kertomattomia asioita riittävästi paisutellaan syntyy pulla, joka maistuu molemmista paskalta eikä tilanne miellytä enää ketään. Toisinaan riittävään pisteeseen käyneet asiat räjähtää kasvoille ja siitä sitten valuvat reisien kautta lattialle ja tuloksena on iso sotku, jota kumpikaan ei tasan aio siivota ja homma jää levälleen kuin ilotytön ketarat.

Toisinaan aivan pikkuruisetkin asiat antavat toivoa hirmuisesti<3

KAVERIT: Eivät koskaan pyydä ruokaa.
TOSIYSTÄVÄT: Ovat syy siihen ettei sinulla ole ruokaa.

KAVERIT: Auttavat sinut ulos vankilasta ja kertovat että mitä teit oli väärin
TOSIYSTÄVÄT: Istuvat vieressäsi ja sanovat "Hitsi...Homma kusi...Mut saatana se oli hauskaa!"

KAVERIT: Jättävät sinut yksin jos muutkin tekevät niin
TOSIYSTÄVÄT: Haistattavat paskat muille eivätkä koskaan jätä sinua

KAVERIT: Koputtavat oveesi
TOSIYSTÄVÄT: Kävelevät suoraan sisään ja lösähtävät sohvalle

KAVERIT: Vievät drinkkinsi pois kun luulevat sinun ottaneen tarpeeksi
TOSIYSTÄVÄT: Katsovat sinun vaappuvan puolelta toiselle ja sanovat "Beibi juo loputkin siitä ei
heitetä mitään hukkaan"

MUTTA PARASTA:

KAVERIT: Ovat hetkellisiä
TOSIYSTÄVÄT: Kestävät läpi koko elämän

Ihmiset ovat hauskoja ja ne luulee edelleen kaiken olevan niiin mustavalkoista. Hämmentävintä on törmätä "isoihin" ihmisiin, jotka eivät ole viellä mitenkään sisäistäneet, että tää elämä on PALJON värikkäämpi.
Tosin ed.mainitut persoonat ovat useimmiten viettänen rutkasti aikaa yksin ja rakentaneet todellisuutensa fiktion ja fantasian varaan. Eipä asiassa toki mitään pahaa ole, mutta kun totuus alkaa läpsiä kasvoihin reippain avokämmen lyönnein nämä ihmiset ovat aivan kauhuissaan.
Pahinta kuitenkin on, jos fiktion ja fantasian maailmassa elänyt ihminen on "minä olen aina ihan pirun oikeassa ja hommat tehdään just niinku MÄ haluan"-asenteinen. Homma saattaa toki toimia kahden samanlaisen persoonan kesken, joista toinen on vahvempi ja toinen kiltisti alistuu. Mutta entä jos toinen osapuoli onkin yhtä vahva persoona, mutta kotoisin tästä maailmasta?
Homma toimii tietysti jos elämänsä fantasioinut osaa manipuloida ja rakentaa riittävän turvallisen näköiset, mutta niin kovin imelät, pilvilinnat. Entä kun se toinen herääkin unelmien keskeltä ja tajuaa ettei hommassa ole päätä eikä häntää ja koko juttu olikin lähinnä kusetusta ja aivan turhaa ajan hukkaa?
Sellaisessa tilanteessa sitä tuntee itsensä niin kovin tyhmäksi ja naiviksi, kun kerranki uskalsi hieman hellittää ja päästää ohjat löysemmälle. Sitä alkaa miettimään, oliko koko hommassa mitään todellista ja jos oli, niin missä kohtaa ei enää ollut? Koko totuus yleensä paljastuu viimeistään silloin kun se tosiaan vetäsee oikealla koukulla ja vasemmalla suoralla päin alventtia.
Oppiiko tuollaisessa suhteessa edes tuntemaan toista? Totuus tuntee valheen, mutta valhe osaa varmasti valehdella itselleen totuuden. Eli fantasiaan elämäänsä perustanut ihminen todennäköisesti kuvittelee myös kumppaninsa tietynlaiseksi ja jos kumppani tulee tyytymättömäksi tilanteeseen ja läimäyttää haaveilijaa avarilla, niin tottakai se aiheuttaa konfliktin ja armottoman huudon ja syytösten tulvan. Eikä se koskaan tunnu hyvältä.
Toisaalta tällainen tilanne on myös armottoman huvittava, sillä saattaa syntyä tilanteita/riitoja, jotka alkavat tilanteesta, mistä ei ikinä olisi voinut kuvitella riitelevänsä. Se onkin ehkä ensimmäinen tilanne kun haaveilija huomaa kuvitelleensa kaiken, jopa toisen ihmisen täysin vääräksi persoonaksi..
Tällaisessa suhteessa harvemmin auttaa edes puhuminen, varsinkin jos toinen elelee edelleen omassa kuplassaan, jossa on saanut elää ja olla ihan just niinku on tykännyt.

Katoa mielestäni edes hetkeksi.

Joulupukki oli kiva, sillä hän toi rahaa:)
Hih, sit Pukki oli unohtanu antaa mul ja Okkil yhet paketit, ni ne sit odotti meil koton. Mun paketis ainaki oli jotain tosi kaunist ja kiiltävää, kiitti siitä<3

Käärme tuottaa itämaissa onnea, rikkautta ja rakkautta. Kiinalaisen horoskoopin mukaan käärme on hyvin viisas ja kaunis. Käärme on viattoman seksikäs, yhdistelmä joka tekee hänestä lumoavan viettelijän.

Käärmeellä on huumorintajua, hän on hauska seuranpitäjä ja ihmiset viihtyvät hänen seurassaan. Nokkelaälyisenä hän on oiva vitsienkertoja.

Jos olet käärmeen seurustelukumppani tai puoliso, olet jo varmaan huomannut, että hänen otteensa saattaa olla kuristava. Käärme on erittäin omistushaluinen ja häntä ei tule pettää. Käärmeen kostonhimo on loputon.

Käärme ei hevin kuuntele toisten neuvoja. Hän on itsenäinen ja erittäin perusteellinen. Käärmeen sanoihin voi luottaa.

Käärmeellä saattaa olla myös yliluonnollisia kykyjä ja häntä kiinnostavat myös uskonnot ja erilaiset filosofiat. Käärme olisi erinomainen poliitikko.

Useat käärmeihmiset ovat esiintyviä taitelijoita, laulajia taikka tanssijoita. Hän saattaa kerätä merkittävän omaisuuden, mutta ei todellakaan ole valmis jakelemaan sitä ympäriinsä.




Siis ei voi olla näin oikeessa :D

"Halpaa naista tarjolla!!",
huudan ja kaikki kääntyy katsomaan.

Siinä minä seison loskassa,
varpaat sinisinä
sullottuina punaisiin korkokenkiin.

Nojaan kauppakeskuksen seinään,
tuuli lehauttaa pitkän takkini auki,
paljastaen PVCunelmani.

Sytytän savukkeen,
ohikulkija heittää jalkoihini kolikon,
tälläkö minun pitäisi elää?

Ihmiset kulkevat ohitseni
kuin tasaisesti vyöryvä massa,
eikä kukaan pysähdy,
kaikilla on kiire.

On joulu.

Näin unta, joka oli ihanin maailmasta. Nyt tiedän, miltä tuntuu kun ei haluaisi herätä ihanan unen keskeltä. Nyt on jotenkin tyhjä olo.. Unessani minulla oli kaikki tärkeimmät ihmiset lähelläni ja varsinkin kaksi tärkeintä. Haluisin nyt vaan mennä nukkumaan ja elää viellä hetken siinä ihanassa maailmassa, joka minulla unessani oli. Tosin unessa oli kesä.. Jos nyt on ihan hyst ko. unesta ja oikein toivon, ni ehkäpä ensi kesänä uni toteutuu, sillä sinäänsä se olisi aivan täysin mahdollista. Nyt vaan sormet ristiin ja peukut pystyyn, ni ehkä Annikaa onnistaa. Jos ei onnista, niin ei se mitään, sillä taas jälleen kerran pyydän PALJON. Yllätys!
Pitäisikö joskus tyytyä vähempään? Eräs hemmetin ihana ja erittäin rakas ihminen tosin opetti minulle, ettei keskinkertaiseen, tai ylipäätään mihinkään, tarvitse tyytyä. Asioiden eteen vaan tarvii toisinaan tehdä ihan pirusti töitä. Tosin tämän asian eteen on tehty töitä vuosi jos toinenkin. Ehkä siksikin haluan edelleen taistella ja yritän pyrkiä maaliin. Toivottavasti onnistun..
Kaksi yötä viellä.. Sit tulee Joulupukki :)

Ihana versio<3