Tulin justiinsa kotia. Vein kannettavani Lukelle korjattavaks ja jäin sinne sit Tompan ja Luken kanssa hengaamaan hetken. Saatan pistää poikien kuvat tänne kohta, mikäli jaksan.
Ystävänpäivä on taas. Koitin aiemmin tänään miettiä, että kenen kanssa haluisin viettää sen. Enkä keksiny ketään. Luuseri? Näköjään... Ongelma on, että mulla on kasapäin kavereita, mut oikeestaan ei paljoakaan ystäviä. Moisia ainakaan, joille vois soittaa, että "Hei, en taho olla yksin ystävänpäivänä. Hengaa mun kanssa koko päivä ja leikitään, että oltais bestiksii." Itseasiassa on mul ystävii, joille voisin noin soittaa. Mut niillä varmaan on jo muuta tekemistä. Enkä mä tiiä, uskaltaisinko sittenkään olla noin suora.
Ajoin kotia päin äskön ja näin jäniksen. Tai jonku hiton pupujussin. Se oli hieno. Ja todella kesykin vielä. Pääsin autolla hurjan lähelle. Pysähdyin keskelle katua (ei ollu ketään muuta liikenteessä) ja otin hetken tuijotuskisaa jänön kanssa. Tuli ihan mieleen Ultra Bran biisi, jossa laulettiin unettomuudesta. ".. ja jäniksiä voi nähdä hyvin yllättävissä paikoissa. Ja jonkun toisen joka ei ole saanut unta..." Nojaa, en kyllä toisia unettomia oo vielä kohdannu.
Tavote huomiseks: Olla koko päivä sängyssä ja rypeä itsesäälissä, koska olen onneton kurja, joka on yksin ystävänpäivänä. Tai sit vaihtoehtosesti suunnata jonnekin ja iskee mun tuleva aviomies. Hmm... Taidan kallistua ekan puolelle, mutta ilmottelen myöhemmin, miten kävi.