Toisilla oli sitten kouluun paluu näinä kuluneina viikkoina. Itsellä näin ei ollut. Työsoppari jatkuu ja hyvä niin. Koulusta ei pahemmin muuta kaipaa kuin suuremmissa määrin ollutta vapaa-aikaa. Täytyy arvioida tilannetta taas kevään lähestyessä.
Rahanmenokin muuttuu liikaa tulojen mukaan. Ei kyllä pitäisi, jos haluaisi laittaa rahaa säästöönkin. Kulutuskulttuurissa eletään. Ihmiset hassaa rahansa puoliturhiin ylellisyystuotteisiin, ottaa mielettömät asuntolainat ja elää yli varojensa, velaksi.
Puoliturhuuksista puheen.. Tilasinpa itsekkin HTC:n älypuhelimen. "On niin nätti, mukava käyttää ja kamalasti ominaisuuksia." Puhelinoston sijaan ostinkin siis monitoimilaitteen. On silti vaikea määrittää mikä on tarpeellista ja mikä ei. Tottumuksen kautta ruvetaan vaatia parempaa eikä huonompaan enää tyydytä. Koenko tarvitsevani moista vempelettä? Kyllä. Mutta tarvitsenko sellaista oikeasti? No.. Tuskin.