Jottei totuus unohtuisi -
mutta ettei se silti pilaisi luottamuksen uudelleen rakentamista.
Meidän täytyy ottaa rohkeasti askel kohti erillaista huomista.
Kun minä surua kätkiessäni,
huomasin pahasti pettyneeni,
tajusin kuinka se päästessään pintaa syvemmälle,
tavoitti sydämeni
ja sitä myöten teki kipeämpää kuin koskaan ennen.
Kuinka pettikään kylmä ja kyyninen kuoreni
ja kuinka pian huomasinkaan sen hukanneeni,
jäi siitä iso arpi hauraisiin uniin,
kaikkiin niihin elämättä jätettyihin unelmiin..
Kaikkiin sanoihin joita ei uskallettu sanoa ääneen.
Anna minun näyttää sinulle kuinka paljon sinusta välitän.
Uusimmat blogimerkinnät
- hmmmh.. hurtlostbroken. 16.04.
- Hmm.. osasin taas.. 15.04.
- sekaisin...mutta mistä? 06.04.
- Patoutuneiden ahdistusten, aggressioiden, t... 12.03.
- kipuun tottuu, kun tarpeeksi sattuu .. sitten... 10.03.
- *huoh* näimpänäin ... 05.03.
- katkeran suloisia arpia.. 28.02.
- Huomenta perkele.. 28.02.
- Vais niin.. etttä näin. mitenkä oli ? 13.02.
- Huku pallomereen tai aja autolla seinään... 13.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (28)
-
▼
2008 (334)
- ▶ joulukuu 2008 (30)
- ▶ marraskuu 2008 (20)
- ▶ lokakuu 2008 (25)
- ▶ syyskuu 2008 (24)
- ▶ elokuu 2008 (21)
- ▶ heinäkuu 2008 (66)
- ▶ kesäkuu 2008 (54)
- ▶ toukokuu 2008 (32)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (6)
- ▶ helmikuu 2008 (15)
- ▶ tammikuu 2008 (22)
- ▶ 2007 (56)
- ▶ 2006 (8)