Ystäväni muuttuu juodessaan
katkeruus tulee pihalle kuin myrsky
hän sanoo minulle paljon pahaa
miettiikö hän, että muistan sen aina
"Totuuden kuulee aina humalaisen tai lapsen suusta."
Kuin ei lähtisi ääntä kurkusta kun
yrittää auttaa.
Monesko kerta tämä on?
"Älä välitä, se on humalassa"
Se on helppo sanoa
minun paras ystäväni
Ristin käteni:
"Älä anna hänen lähteä oman käden kautta,
Anna hänelle toivoa, älä vie mielisairaalaan.
Minä en enää jaksa, pidä hänestä huolta."
En halua kertoa tarkemmin, mutta tämä oli tietynlainen purkaus. Anteeksi.
~~~~~~
Saatoin antaa kuvan
etten arvostanut,
mutta kerronko salaisuuden?
en ollut kenestäkään tällälailla välittänyt.
En tällälailla, että luotin.
Se oli
täysin uutta.
En osaa muuta kuin kiittää
kuluneesta yhdeksästä kuukaudesta,
ja muutamasta viikosta,
siitä ajasta siis, kun
olimme.
Vaikka riitelimme, vaikka saatoin sanoa ilkeästi
ystäville sinusta,
minä kyllä välitin.
Mutta näin on parempi,
lupaan sen.
Älä itke, vaikka sanotkin tekeväsi niin.
En voi uskoa, että niin kipeää muka tekisi
menettämiseni.
En voi uskoa, että niin paljon minä sinulle
merkitsin.
Ei sillä, ettetkö sinä olisi merkinnyt minulle.
Suhteemme vain ajautui väärille raiteille.
Et voi omistaa minua.
En ole
kauppatavaraa.
Hetkittäin
on minullakin ikävä,
mutta ymmärrän,
että tämä oli tässä.
Kumpa ymmärtäisit sinäkin.
Vaikka teit virheitä, tein minäkin.
Kiitos kaikesta, siltikin.