Katsot minua silmiin,
tartut käteeni ja puristat.
Kyynel karkaa silmäkulmastani,
toinenkin,
pyyhit ne hellästi pois ja vedät minut syliisi.
Pidät tiukasti kiinni,
tuuditat hiljaa samalla silittäen hiuksiani.
Tahtoisin niin luottaa,
tahtoisin oikeasti todella luottaa,
mutta en vain pysty.
En niin kuin sinä luotat minuun,
en vain uskalla luottaa sanoihisi.
Pelkään särkyväni jälleen.
Annatko anteeksi?
Ehkä vielä joskus uskallan,
tarvitsen vain aikaa..
...antaisitko sitä minulle hieman ?
~~~~
No voihan hemmetin hemmetin hemmetti =D
Minulla oli elämäni ensimmäiset treffit eilen (niinkun ns."viralliset"),
ja miten se nyt sinun mielestä meni,
kun kaveri oottaa minua yli tunnin pihalla ja minä oon nukahtanu sohvalle =D :::DD
Nukuin sitten pari tuntia ja heräsin,
oli vähä silleen hupsista-oloja :::DD
Hieman jos hävetti soittaa, että joo, sori, nukahdin =D :D::DD
Kuitenkin sitten päästiin lähtemään, muutama tunti myöhässä =D
No kuitenkin, kävi niin hassusti, että taisinpa vähä ihastuakkin (tai en tiijä vielä).. :] omg ^^'
päivä kerrallaan, beibi, päivä kerrallaan :)
ggrrääyhh ! :D:D::D