Tartun ruusuun varoen
Hellästi mä poimin sen
Ja mä lumoudun sen hauraaseen kauneuteen
Käsittelen vaalien, pahalta mä suojelen
Kaiken mahdollisen teen että se kukoistaa
Kun aika rientää arkipäiväistyy jopa kaikkein kaunein
Kunnes se pistää kun on huolimaton
Ja veri nousee silmiin.
Piikki iskee syvälle
Saa mut raivon partaalle
Ja mä kiroon kaiken sen mikä siihen liittyy
Terälehti putoaa, ruusun väri katoaa
Tiedän hyvin ettei sitä toinen korvaa
Kädet naarmuilla kannan sen suojaan
Ja istutan sen maahan
Hoidan ja hoivaan
Itseni unohdan, kunnes se taas loistaa.
Yks ja ainoo on mun kaikkeni
En päästä irti, suljen silmäni. <3
Uusimmat blogimerkinnät
- hmmmh.. hurtlostbroken. 16.04.
- Hmm.. osasin taas.. 15.04.
- sekaisin...mutta mistä? 06.04.
- Patoutuneiden ahdistusten, aggressioiden, t... 12.03.
- kipuun tottuu, kun tarpeeksi sattuu .. sitten... 10.03.
- *huoh* näimpänäin ... 05.03.
- katkeran suloisia arpia.. 28.02.
- Huomenta perkele.. 28.02.
- Vais niin.. etttä näin. mitenkä oli ? 13.02.
- Huku pallomereen tai aja autolla seinään... 13.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (28)
-
▼
2008 (334)
- ▶ joulukuu 2008 (30)
- ▶ marraskuu 2008 (20)
- ▶ lokakuu 2008 (25)
- ▶ syyskuu 2008 (24)
- ▶ elokuu 2008 (21)
- ▶ heinäkuu 2008 (66)
- ▶ kesäkuu 2008 (54)
- ▶ toukokuu 2008 (32)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (6)
- ▶ helmikuu 2008 (15)
- ▶ tammikuu 2008 (22)
- ▶ 2007 (56)
- ▶ 2006 (8)