Jäi paljon kauniita sanoja,
jäi paljon rumempia tekoja.,
sun äänellä jäi soimaan uhkaus siitä,
että yksin en selviä.
jäi paljon,
jäi kaikkea hyvää.
se ruma tekee siitä vähemmän näkyvää.
ehkä kuolen ikävään.
mutten kuole siihen, että tähän jään.
alan ymmärtää, pian meistä aika jättää
ja että mä oon vapaa kun rakkaus häviää.
nyt eteeni nään, on onnen kyyneleitä.
siitä ettei sanat peitä,
että teot teki kipeää.
nyt saatan,
sut sydämestä pois viiltää,
rakkaus vuoriakin siirtää.
sun äänellä jäi soimaan lauseita siitä,
kuinka meistä minä en osaa rakastaa.
jos rakkaus ei pelkää,
se sanoo suoraan.
ja lähtee yön selkään,
ei se jää sun nuoraan.
kumpikohan tässä meistä
ei osaa rakastaa?
onnen kyyneleet virtaa sillä, joka on vapaa.
alan ymmärtää, pian meistä aika jättää
ja että mä oon vapaa kun rakkaus häviää.
se mitä sä teit, ne oli kyyn eleitä.
sydämessä käärmeitä, ei niitä mikään peitä.