IRC-Galleria

Edellisten 2 kuukauden ajalta joitakin valikoituja.


Kirpputorilla
vauvan purppurat sukat
roikkuivat vartin
haarojeni edessä
takin tarranauhasta.


Miksi merkata
ihmiset plussalla ja
miinuksella kun
kukin itsessään aivan
kaikki arvoasteikot.


Unohdin että
turha noutaa takkia
vaatekaapista.
Kävellä töistä kotiin
t-paidassa elämys.


Villapaidassa
takki päällä helteessä
eksynyt Turkuun.
Kaverin jääkaapissa
odottaisi Karhua.


Sekä kameran
että kännykän akut
ehtyneet. Istun
Mersun takapenkillä
ja alan tehdä tankaa.


Syön parvekkeella
pullaa, tuulee niin kovaa
että sen reunat
repeilevät liitämään
voikukille, koirille.


Juna-asema.
Kesän eka lauantai.
Jokainen täti
ja mummo kainalossaan
sellofaaniruusuja.


Jonkun kännykkä
täysillä Oriveden
asemalla, saan
kuulla mitä kaikkea
tv huomenna näyttää.


"Pahoittelemme
myöhästymisestä ai-
heutuvaa haittaa."
Ehkä joku ehtisi
päättää nousta kiskoilta.


Huomaan sydämen
muotoisen pakoputken
työmatkalla, ja
oravan loikkimassa
seuraavan auton alle.


Kuvailemassa
niin akrobaattisesti,
melkein pyörryttää,
joku inisee ohi
Stephen Hawking- vehkeellä.


Olen kohdannut
vain kerran runoilijan.
Vuosia sitten
lenkkeili Vänärillä
ohitse Atik Ismail.


Minuun maailma
asensi sellaisia
päivityksiä
että minua kaikki
nyt vain päivittelevät.


Kolme haikua
tulosvetokuponkiin.
Toiseen eurolla
1-2. Eikä niin
väliä osuuko se.


Laitan täysille
Sharapovan ottelun
Wimbledonissa.
On naapurien vuoro
kadehtia minua.


Meinasin mennä
kotiin kerrosta liian
aikaisin - mutta
tyhjä tunne varoitti:
tuolla ei ole mitään.


Jo puun syistä ja
juonteista sen huomasin,
lakkapinnasta:
tämä on väärä ovi
minulle mennä kotiin.


Kolmosen sivut
kertovat Tabermannin
kuolleen. Vieressä
huvipuiston mainos: "Nyt
on ilo ylimmillään."


Sampon muikkuja
syödessä mielessäni
Anthony Bourdain.
Valehteleekohan se
joskus, vai leikataan pois?


Mutta kaipaus ei
ole viiniä, eikä
edes olutta.
Jos olisi, menisin
vessaan ja oksentaisin.