IRC-Galleria

Sanni oli jäänyt pienenä orvoksi ja mummo oli kasvattanut hänet pienessä pohjoisessa maaseutupitäjässä herran nuhteessa. Virikkeet oli harvassa, mustavalkoinen televisio mummolla sentään oli, mutta siitäkin katsottiin lähinnä jumalanpalvelukset ja uutiset. Kun Sanni täytti 18, hän pääsi ensi kertaa näkemään maailmaa äitivainaansa sisaren luo pääkaupunkiin. Mummo tuhersi itkua ja antoi tytölle viimeiset evästykset matkalle. "Muista sitten varoa miehiä, heihin ei ole luottamista! Äläkä vaan mene kenenkään vieraan kyytiin", mummo varoitti.

Sanni odotti bussia pysäkillä pitkään, mutta sitä ei vain kuulunut ja kaiken lisäksi alkoi vielä sataa ripsautella. Noin tunnin päästä Yleisradion huoltoauto pysähtyi pysäkin luo ja mies työnsi päänsä ulos sivuikkunasta. "Kelpaakos tytölle kyyti? Olemme olleet kaksi viikkoa laittamassa digivalmiuksia kuntoon Lapissa ja nyt palailemassa Helsinkiin." Sanni muisti mummon varoitukset miehistä ja vieraista kyydeistä, mutta uskoi vakaasti, etteivät aamuhartaudet lähettävän TV-yhtiön miehet voisi olla pahoja. Niinpä hän suostui tarjoukseen ja hyppäsi YLE:n miesten kyytiin.

Ei aikaakaan, kun eräs miehistä halusi näyttää Sannille jotain pakettiauton peräosassa. Kun he olivat siellä, mies avasi vetoketjun housuistaan ja otti kalunsa esiin. "Tiedät varmaan, mikä tämä on?", hän kysyi. "En!", tyttö kiisti hämmästyneenä. "Täytyyhän sinun tietää!", mies intti. "Enkä!", Sanni sanoi ponnekkaasti. "No mietihän nyt, tiedät takuulla, mitä tällä tehdään!", mies sanoi kanki juhlakuntoon kohonneena. "Juu, luulisin niin", tyttö myönsi vaisusti. "No, ryhdy sitten hommiin!", mies kehotti. Sanni teki työtä käskettyä, otti kalun käteensä, vei sen huulilleen, avasi suunsa ja lausui arasti: "Terveisiä mummolle..."

Belfastiin julistettiin ankara ulkonaliikkumiskielto alkavaksi kello 22, jonka jälkeen kaikki kaduilla kulkevat ammuttaisiin. Yksi siviili ammuttiin kuitenkin jo kello 21:45. "Miksi ammuitte miehen kadulla jo ennen ulkonaliikkumiskieltoa?" upseeri kuulusteli ampunutta sotilasta. "Minä tunsin uhrin", sotilas selitti. "Mistä te hänet tunsitte?" upseeri kysyi. "Hän oli tyttöystäväni rakastaja", sotilas vastasi. "Tiedän tarkkaan missä mies asuu, eikä hän olisi millään ehtinyt ampumapaikalta kotiin kymmeneksi."

Olin eilen baarissa haku päällä. Kysyin yhdeltä nastalta mimmiltä: -Jos saisit kolme miljoonaa, makaisitko kanssani?
Hän mietti hetken ja vastasi: -Joo, todennäköisesti.
Kysyin, tekisikö hän sen kahdesta kympistä.
Hän suuttui ja kysyi minkälaiseksi naiseksi häntä oikein luulin.
Vastasin: -Sen sain jo selville, hinta on enää epäselvä!

:D :D :D :D :D :D :D

NAISTEN KOLME SUURINTA VALETTA:

1. Sinä olet paras!
2. Sinulla on suurin!
3. Ei se aina näin haise!!

Kyl isot pojat tietää... ;>

http://www.akuankka.fi/tekemista/touhola/sudenpentunimigeneraattori/



K.A.R.V.A.T.U.R.R.I
Kierosti Antelias ja Riittävästi Vajavainen Ahmatti, Tunnollinen Uljas sekä Rasittavan Raitis Irvileuka


( Kiitos, ei lisättävää. :D )

Mene osoitteeseen http://koti.mbnet.fi/pikpak/ig/index.htm kirjoita nimesi ja saat tarinan itsestäsi näytölle.


Teemu Ahola päätti avanta silmänsä maailmaan eräänä hiostavana aamuyönä. Tunnin päästä näki että hänestä tuli ihminen. Perhe oli varakas ja he elivät kurjuudessa. Koulussa hän pärjäsi kohtalaisesti, siellä hänelle oltiin kateellisia hänen hampaistaan.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi oksettamaan lehdet, niinpä harrastukseksi tuli leikkiviemäröintijärjestelmät.

Teemu kehittyi seitsemännelläkymmenellä varsin kiintoisaksi. Päähänsä hän sai vaaleat hiukset, sekä vaaleanruskeat silmät.
Vilpittömyydestä päätellen hän oli erikoisen feminiiminen. Lempiruokaansa ruuvikeittoa hän sai työskennellen ympäristöystävällisenä city-mopona.

Teemu ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan kenkäkaupassa. Alkoholia hän juo tappaakseen aikaa.

Hän osti itselleen puolison jonka kanssa ei kuitenkaan mennyt naimisiin.

Sen pituinen se.

( Kai jokaisessa tarinassa on hippu totuutta... ;D )