Jostain ihmeellisestä syystä maan ulkopuolisen elämän etsijät ovat olleet (ja ovat vieläkin) hyvin kapeakatseisia. "Tämä laajentaa elämän etsintää" Oikeasti? Miksi? Onko oikeasti tähän mennessä etsitty vaan niihin kuuteen alkuaineeseen perustuvaa elämää? Sellaista kun täällä?
Miksi ihmeessä etsiä samanlaista elämää kun maapallolla, planeetalla joka ei ole maapallo? Elämä on kemiaa joka on tasapainossa niin monimutkaisella tavalla että se on jatkuvassa liikkeessä. Planeettamme sää toimii samalla periaatteella. Mutta sen kemian ei tarvitse olla samanlaista kun meidän. Meidän planeettamme elämä on sopeutunut meidän alkuaineisiin (kuten tämäkin osoittaa) ja meidän lämpötilaan ja paineeseen. Kemiaa on myös muissa lämpötiloissa ja paineissa.
Tämä löytö avasi silmiä osittain, sillä tajuttiin että arseeni on reaktiivinen kylmemmissä lämpötiloissa kun fosfori. Itseasiassa kylmemmissä lämpötiloissa sen reaktiivisuus laskee ja samalla stabiilisuus nousee, samalle tasolle kun fosforilla. Kuitenkin tällaisia kemiallisia sopeutumia on nähty ennenkin. Esim. arkkibakteerien lipidien esterisidos on korvautunut eetterisidoksella, sillä niissä lämpötiloissa missä ne ovat, esterit hajoaisi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Archaebacteria#Structure.2C_composition_development.2C_operation
http://www.bioscience.org/2000/v5/d/albers/list.htm
Joten miksi tätä ajatusta ei voi vielä vielä pidemmälle. Se meni taas askeleen pidemmälle, mutta miksi jäädä tähän? Elämä keksii mitä ihmeellisimpiä ratkaisuja.
”Emme vielä tunne kaikkia olosuhteita, joissa elämä on mahdollista” -Nasan astrobiologi Pamela Conrad
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nasa+kertoi+oudosta+el%C3%A4m%C3%A4nmuodosta+/1135262093817