IRC-Galleria

Kuu valaisee kosteaa nurmea ja kimaltelee pisaroissa. Tyttöni istuu keinussa ja katsoo minua silmiin. Ilme ei värähdäkään. Hänen siniset silmänsä, kuin timantit katsovat minua. Niistä voi lukea katumuksen. Vai onko se katumusta? Onko se sitä syvää vilpitöntä tunnetta, jonka pitäisi vallata kun tietää tehneensä väärin ja haluaa tehdä kaiken tekemättömäksi? Ei. Sitä se ei ole. Se on jotain muuta. Jotain tutkimatonta. Avaat suusi ja sanot olevasi pahoillasi, mutta et sinä ole. Näen kuinka yrität. Yrität löytää itsestäsi sitä pientä katumuksen kipinää. Yrität puhaltaa siihen, jotta se syttyisi ja leimahtaisi pelastavaan liekkiin. Kipinä hiipuu hitaasti ja sammuu sitten kokonaan jättäen kylmyyden jälkeensä. Raastavan kylmyyden, joka pistää kylmät väreet tanssimaan selkääsi pitkin.

Et kai vain palele?

Näen kuinka kyynelvirrat tekevät tuloaan. Silmäsi kostuvat ja kimaltavat entistä kauniimmin kuunvalossa. Kuitenkaan et pysty itkemään. Katkera virne pyrkii naamallesi. Vastustat sitä kaikin voimin ja saat pidettyä kasvosi ilmeettöminä. Mieluummin olet loukkaamatta.

Mitä tunnet rakkaani?

Etkö ymmärrä vai halua ymmärtää? Se on alkanut. Joskus polku haarautuu. Kun kerran on lähtenyt harhaan on vaikea löytää takaisin. Yrität kovasti näen sen, mutta et löydä alkua. Et sitä tunnetta mistä lähdit. Kuinka pitkään olet jo huijannut itseäsi? “Kaikki on hyvin. En ole tehnyt mitään väärää. Vielä on aikaa kääntyä takaisin”. Sinä et kääntynyt takaisit. Harhailit syvemmälle valheiden metsään. Pois turvalliselta, sinulle osoitetulta polulta. Nyt olet eksyksissä ja tiedät sen.

Oletko kadottanut karttasi?

Nouset istuimeltasi. Valkoinen mekkosi heiluu tuulessa jota ei ole. Olet kauniimpi kuin koskaan. Miksen huomaa sitä. Astut askeleen kohti. Kuitenkin jokainen askel kohti minua vie toiseen suuntaan. Kauemmaksi. Etkö huomaa kuinka etäällä jo olet? Etkö huomaa halkeamaa, joka kasvaa kuiluksi väliimme? Ehkä huomaat sen vielä joskus. Ehkä sitten kun tipahdat sinne. Horjut reunalla. Sinnittele.

Etkö löydä tukea?

Sanot uudestaan olevasi pahoillasi. Yrität uskotella sitä itsellesi enemmän kuin minulle. Pysähdyt. Ymmärrätkö nyt? Huomasitko reunan jolla seisot? Jokainen valhe kasvattaa kuilua. Yrität keksiä keinon säästää kaiken. Katselet ympärillesi. Yhteistä paikkaamme. Missä kaikki alkoi ja missä kaikki tulee päättymään. Keksitkö jotain? Silmäsi sammuvat. Niiden kimallus kuihtuu ja katoaa.

Saatko timanttejasi koskaan takaisin?

Äkkiä käännyt ja kävelet poispäin. Katsot vielä kerran taaksesi. Etkö löydä silmistäni sitä mitä etsit? Et löydä sitä yhtä; anteeksiantoa. Katoat pensasaidan aukosta ja kuulen hitaat askeleesi soralla. Ne ovat kuin kumean kellon lyönnit. Lyönnit, jotka ennustavat maailmani pohjan katoamista.

Onko se ohi?

Hiljaisuus täyttää puutarhan. Vain keinu natisee tuulessa jota ei ole. Kuulen kuinka soinnut kantautuvat korviini. Hiljaisuuden soinnut. Katson taivaalle. Muutama tähti syttyy mustalle yötaivaalle. Hymy nousee huulilleni.

Miksi iloitsen?

Kun olet lähelläni mieleni on selvä (XD).
Kun kosketat minua rentoudun.
Olet tukeni ja turvani... siis älä mene pois!

Bussi pysähtyi seuraavalle keikkapaikalle. Vielä olisi neljä tuntia ennen kuin keikan kuuluisi alkaa, joten Tokio Hotellin pojat päättivät lähteä läheiseen ravintolaan syömään. Leipzig, kaksosten Tomin ja Billin kotikaupunki oli täynnä elämää ja poikien kävellessä pitkin katuja kohti ruokapaikkaa tuli moni tyttö pyytämään kuvaa tai nimikirjoitusta tai mahdollisesti molempia. Ravintolassa ihmisten päät kääntyivät ja monet supattelivat keskenään, mutta nuoret julkkikset olivat jo tottuneet siihen, joten se ei enää häirinnyt heitä. Sisällä tuli uusi nimmarirundi ja sen jälkeen pojat pääsivät istumaan nurkkapöytään silmäilemään ruokalistoja.
-Mark on näemmä taas muuttanut ruokalistoja. Kuinkakohan monta kokkia hän on jo ehtinyt erottaa kun ollaan oltu poissa... Bill mumisi silmäillen sivua, missä lueteltiin erilaisia leikkeitä ja pohtien maailmassa pyöriviä suuria kysymyksiä kuten ottaisiko hän lohko- vai ranskanperunat.
- Niinpä näkyy... Georg asetti ruokalistan pöydälle, nojasi taaksepäin ja sulki silmänsä raukeana venytellen.
- Joko sä päätit mitä otat? Gustav katsahti basistiin ihmeissään.
- Ei mun tartte päättää. Mä otan aina lehtipihvi ja paljon salaattia.
- Mitäs jos tarjolla ei sitä olisi? Tom katsahti virnistäen yhä silmiään kiinni pitävään Georgeen. ”Vielä hetki. Kunnes keikka olisi ohi ja päästäisiin hotellille. Sitten.”
- Sitte mä vaihan ravintolaa... Ei siinä muuta kaivata. Samanlaisia paikkoja jokainen.

Syötyään pojat kiertelivät hetken kaupungilla. Bill sai ostettua itselleen kaksi uutta vyötä ja hiustuotteita, joita laulajalla meni enemmän kuin laki sallii. Tom poikkesi erääseen kauppaan kun muut katselivat viittä kaunista tyttöä kadun toisella puolella. Tämän palatessa muu bändi kyseli mitä kitaristi oli ostanut, mutta tämä ei suostunut antamaan minkäänlaisia vinkkejä asian suhteen. Muiden kohautettua hartioitaan ja Georgin katsottua huvittuneena kauppa mistä Tom oli tullut. He palasivat keikkapaikalle ja harjoittelivat muutamia stemmoja ennen varsinaisen keikan alkua.

Keikka meni loistavasti ja kun Georg ja Tom soittivat soittimiaan vastakkain koko sali kiljui ja osoitti hyväksyntäänsä. Tunnelma oli katossa ja pojat siirtyivät backstagelle rupattelemaan ja hörppäilemään juomakokoelman anteja. Lopulta Georg oli eniten humalassa ja Gustav vähiten. Bill istuskeli sohvalla fanityttö sylissään ja rupatteli tämän kanssa iloisesti. Kaikki olivat keskittyneet tekemään omiaan eikä kukaan muu kuin Georg huomannut kun Tom nousi seisomaan ja ilmoitti menevänsä nukkumaan.
- Mitä nykkö jo?! Eihän me olla päästy ees klubille ja sä oot jo menossa nukkumaan! Georg nousi seisomaan ja vaikka huojuikin pahasti sai tasapainonsa kuntoon ja huojui Tomin luokse. Sinne asti päästyään hän kuitenkin horjahti ja kaatui päin Tomia. Lopulta basisti roikkui nuoremman pojan kaulassa kiinni ja hihitti.
- Joo kyllä menen ja sä tulet myös. Tomin silmissä pilkahti jotain ja tämä huikkasi vielä Gustaville että hän veisi Georgin nukkumaan koska tämä oli niin huonossa kunnossa. Gustav vain nyökkäsi ja jatkoi kortin peluuta syvästi humalassa olevan äänimiehen kanssa.

- Minnes me oikein ollaan menossa? Mä aattelin kyllä vielä jäädä pirskeisiin eihän me olla ehitty ees tanssia tai mitään. George irroittautui Tomin otteesta ja teki muutaman huojuvan piruetin sille seurauksella että kaatoi kasan tuoleja ja meinasi itse horjahtaa niiden päälle. Hän kuitenkin sai itsensä kokoon ja pysyi tasapainossa.
- Me mennään jatkoille mun huoneeseen. Tom virnisti kierosti ja nuolaisi huuliaan. Siitä tulee kivaa... Hotelli oli aivan esiintymispaikan vieressä ja pojat olivat nopeasti päässeet hotellin hissiin missä Georg painoi fiksusti jokaista nappulaa. Hissi siis liikkui erittäin hitaasti. Kolmannen kerroksen kohdalla Tom nappasi humalaisen basistin rinnuksista kiinni ja veti tämän kiihkeään suudelmaan. Georg vastasi suudelmaan melkein välittömästi ja kiihkeä tunnelma jatkui horjahtelevin askelin ja kiihkein suudelmin aina Tomin huoneen ovelle asti. Tom vetäytyi suudelmasta avatakseen oven ja kun he olivat päässeet oven toiselle puolelle hän vetäisi Georgelta paidan pois ja jatkoi suudelmaa nyt hivellen toisen paljasta selkää ja vatsaa. Huokaukset kulkivat suusta suuhun ja pian Tom siirtyi suutelemaan Georgin kaulaa ja rintaa. Siitä hän siirtyi hitaasti alemmas navan tienoille ja availi samalla huokailevan basistin housunnappeja.
“…I make you want this
and make you want it more!
You keep on sucking me sucking me in…”
Tom teki työtä käskettyä ja pian Georg tulikin suoraan tämän suuhun. Nieltyään kiltisti jokaisen tipan Georgin ”suolamaidosta” nousi Tom ylös ja suuteli toista suulle yhtä kiihkeästi kuin äskenkin. Georg kaatoi Tomin nopeasti vuoteelle ja pian kummankin vaatteet katosivat jonnekin huoneen nurkkaan. Tom nappasi yöpöydältä purkin, jonka tämä ojensi virnistäen Georgille.

Sen jälkeen Georg ei enää muistanut mitä tapahtui. Niin oli käynyt joka kerta. Joka keikan jälkeisenä aamuna hän löysi itsensä omasta vuoteestaan muistamatta miten oli sinne päätynyt tai mitä oli edellisenä iltana tapahtunut. Tomin kanssa tämä ei uskaltanut puhua asiasta. Se saattaisi sotkea bändin sovun ja sitä basisti ei halunnut. Täytyi siis taas jättää ilta huomioitta.

Tom makasi selällään vuoteella tyytyväinen hymy huulillaan. Kyllä alkoholi sitten oli hyvä asia.


Kommentteja kaipailen... enkä saa minkäänlaista hyötyä tästä, enkä myöskään väitä tätä todeksi ;p

JOS SAISIT MINUT HUONEESEESI
LUKITTUNA 24 TUNNIKSI JA SAISIT TEHDÄ KANSSANI IHAN MITÄ VAIN, MITÄ TEKISIT?
JÄTÄ KOMMENTTI JA SITTEN KOPIOI TÄMÄ OMAAN PÄIVÄKIRJAASI
JA KATSO MITÄ MUUT SANOVAT SAATAT YLLÄTTYÄ.
JOS ET VASTAA JA KOPIOI TÄTÄ NIIN OLET VALITTETAVASTI PELKURI...

MITÄ JOS?

Huomaisit olevasi raskaana?
- Toteaisin olevani seuraava Neitsyt Maria... No big deal :p
Saisit korjata kolme vääryyttä maailmassa?
- Noh kai mie sit korjaisin jotain
Ihastuksesi suutelisi sinua?
- Pikkasen kyllä ihmettelisin... Ei sil oo tapan tehä nii
Opettajasi suutelisi sinua?
- Ei olis muute kauaa mun opettaja
Voittaisit lotossa miljoonan?
- Hmm kai sitä olis vähä helpompaa... ehkäpä uus talo tjn.

VIIMEISET:
Viimeinen juomasi juoma?
- Maitoa maitoa :p
Viimeinen ostamasi tavara?
- Eeen mie muista varmaa limu
Viimeinen halaamasi ihminen?
- Nanna se oli en minä!
Viimeinen sanomasi lause?
- Osaanko puhua :O???
Viimeinen tekemäsi urheilusuoritus?
- En tunne sanaa urheilusuoritus... Olisko matka jääkaapille??

VOISITKO KOSKAAN ?
Juoda itseäsi ympärikänniin?
- En ikinä (vaikka Pauli väittääkin muuta)
Ajaa päätäsi kaljuksi?
- En usko... ei kuullosta kivalta
Alkaa käyttämään huumeita?
- Never ever!
Tappaa itseäsi?
- En usko pystyväni siihen... mielessä on kyllä käyny
Karata kotoa ulkomaille?
- Eeenhän mie! kuka sit pesis mun pyykit ?)

SEKALAISTA:
Mikä on lempiruokasi?
- Kaikki on vaa nii nam... ihastukseni voisin kyllä syödä
Onko paras ystäväsi hyvä koulussa?
- Onhan se (jos ny yks kaveri pitäs valita)
Haluaisitko käydä Amsterdamissa?
- Antakaa liput...
Lempielokuvasi?
- Ei oo erityistä
Oletko hyvä valokuvaamaan?
- En ole en
Huonoin ja paras koenumerosi ikinä?
- Kaikkia on tullu kokeiltuu asteikolla 4-10

OLETKO KOSKAAN?
Käynyt Euroopan ulkopuolella?
- En
Nolostunut vanhempiesi takia?
- Aina
Ollut sanoinkuvaamattoman onnellinen?
- Kyllä
Mitä on rakkaus?
- Katse, sana, kosketus...
Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?
- Unelmoivalta
Kuunteletko nyt jotain kappaletta?
- Jep ja aina. The Used - The Bird And The Worm
Oletko koskaan menettänyt ketään, jota et voi saada koskaan takaisin?
- En ole kaikki ovat sydämmessäni...
Missä olet tällä hetkellä?
- Himas
Missä haluaisit olla?
- Lälläs pää en kerro, mut en oo ollu siel koskaan ;)
Kenen kanssa?
- En kyllä kerro sitäkään ;;)
Kaunein kuulemasi kappale?
- Hmmm en ny pysty sanoo mitää erityist mikä tulis esii...
Paistaako ulkona aurinko?
- se nukkuu jo pilviverhon takana
Lempikarkkisi?
- Semmotteet ihanat vesimelonit mitä saa makuunist

Kahvia?
- Ei kiitos
Kaakaota?
- Ei sitäkään
Alkoholipitoisia juomia?
- Absolutisti
Oletko musikaalinen?
- En ole uskoakseni
Shoppailetko usein?
- En mut ostan se mitä uskon tarvitsevani (jos on rahaa)
Paljon sinulla menee rahaa kerralla kun olet shoppailemassa?
- Se riipuuu paljonko sitä on
Käytkö salilla?
- En
Oletko koskaan meinannut kuolla?
- En oikeasti... kerran kyllä meinasin hukkua
Onko suvussanne ketään julkkista tai muuten vaan rikasta ihmistä?
- Ei ole harmin paikka
Kuinka monta autoa perheelläsi on parhaimmillaan ollut samaan aikaan?
- Vain 1
Käytätkö itseruskettavia aineita?
- En mie tartte... oon mielummin kalpee
Entä rusketutko kesällä helposti?
- Riippuu paljonko mua vierotetaan koneelt pimeest huoneest
Kenelle lähetit tekstiviestin viimeksi, koska?
- Katjalle eilen
Kuka lähetti sinulle tekstiviestin viimeksi, koska?
- Kääpä tänää...
Entä haluaisiko kukaan muu olla sinä?
- Miks haluis...??:O
Paljon kello on?
- 20:49 suunnilleen

Frank Iero

[ ] Soitan kitaraa
[x] Olen lyhyt
[/] Emoilen (aina joskus)
[ ] Vaihdan hiustyyliäni usein
[ ] Minulla on tatuointeja
[x] Voisin tapailla Gerard Wayta
[x] Olen toisinaan AD/HD tapaus

Total: 3.5

Gerard Way

[x] Minulla on pakkomielteitä
[/] Pelkään neuloja (joskus, joskus taas palvon niitä;))
[x] Pidän laulamisesta
[x] Minulla on pikkuveli
[x] Minulla on hyvät välit äitiini
[ ] Minulla on/on ollut päihdeongelma
[x] Pidän tarinoiden kertomisesta

Total: 5.5

Mikey Way

[ ] Soitan bassoa
[ ] Minulla on isoveli
[x] Pidän sushista
[x] Minulla oli/on lasit
[x] Pidän Coke Zerosta
[ ] Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö
[ ] WoWitan

Total: 3

Ray Toro

[ ] Minulla on afro
[ ] Soitan kitaraa
[ ] En osaa kokata
[ ] En pidä lukemisesta
[ ] Urheilen
[ ] Käytän piilolinssejä
[ ] En pidä siitä, että hiuksiani revitään

Total: 0

Bob Bryar

[ ] Olen eri kaupungista kuin muut ystäväni
[ ] Pidän Black Sabbathista
[x] En pidä siitä, että ihmiset valokuvaavat minua
[x] Pidän kissoista
[x] Minulla on siniset silmät
[ ] Soitan rumpuja
[ ] Minulla on huulilävistys

Total: 3

Gee:nä olo on kohtaloni :p

Kirjoita gallerian tunnuksesi, ÄLÄ KORJAA VIRHEITÄ! Sitten haasta 3 ystävääsi tekemään saman.

Nenällä: lemoncello
Kyynärpäällä: lemoncello
Kielellä: lemoncello
Leualla: lem on c ed,ll,kol
Varpailla: lemoncelloi
Kantapäällä: l43emoncelloo
Huulilla: lemoncello
Hampailla: XD en saa koskettuu näppäimii hampailla XD
Silmät kiinni: lemoncello

Haastan:

[Ii-ta]
Linduzki
Caldina^_^

A/N: Noh tässä on tää kolmas luku... Kesti vähän laittaa tää tänne vaik se on ollu valmis jo vaik kuinka pitkää:D Noh betannu oon taas ihan ite, joten virheitä löytyy varmaan taas pilvin pimein (vakiolause XD). Kommenttia saa taas antaa ihan mielellään... ja ööö noh juu
*poistuu taka-alalle*

Luku 3.
Aamulla heräsin leveästi hymyillen. Olin nähnyt unta Jannesta. Uni oli ollut pelkkää suutelua ja hyväilyä. Erittäin viihduttävää. Aamupalalla satuin istumaan Jannen vieressä ja kun hän yhtäkkiä silitti sisäreittäni meinasin tukehtua maitooni. Kaverit katsoivat minua täysin tärähtäneinä, kun yskin maitoa kurkustani. Saatuani henkeni taas kulkemaan selitin jotain omaa selitykseksi ja laskin käteni pöydän alla Jannen reiden päälle. Kävelytin sormiani sillä melkein liiankin ylös ja virnistin kun hän värähti. Söimme ruokamme siis enemmän tai vähemmän rauhallisesti.

Loppupäivä meni melko normaalisti, vaikka meidän olikin vaikeaa olla vähintään tuijottamatta toisiamme kokoajan. Saimme Jannen kanssa jossain välissä sovittua, että hän tulisi käymään huoneessani suunnilleen kolmen aikaan yöllä. Tiesin huonetoverieni olevan muualla silloin, joten saisimme olla rauhassa kahdestaan. Minkäköhänlaisia aktiviteetteja keksisimme yöllä. Minua hymyilytti joka kerta kun ajattelinkin asiaa.

Kuulin hiljaisen koputuksen oveltani. Oven kahvaa käännettiin ja Janne astui sisälle. Makasin vuoteessa peitto puoliksi päälläni ja luin kirjaa kyynärpääni varassa. Virnistin Jannelle. Hänellä ei ollut paitaa päällään; pelkästään mustat bokserit jalassa. Hän käveli vuoteeni vierellä olevan tuolin luo ja istui sille väärinpäin hajareisin. Hän nojasi käsillään selkänojaan ja katseli minua kiinnostuneena.
-Mitä sä luet...?
-Ööö en mä mitää erikoist... Yritin piilottaa kirjaa peiton alle, mutta Janne nappasin sen ja katsoi etukantta.
-Sisäkön muistelmat... Eipä oo kaksinen nimi kirjalle... Luetaanpas vähän millast tää on. Janne avasi kirjan siitä kohtaa mistä olin lukenut ja luki ääneen minulle:

-Katselin kuinka hän makasi vuoteella ja teki toistuvaa käsiliikettä peiton alla. Hän voihki hiljaa silmät kiinni ja suu hiukan raollaan. Hän näytti olevan niin omissa maailmoissaan ja nauttivan puuhistaan niin paljon ettei ollut huomannut minun paikalla oloani. Yhtäkkiä en pystynyt enää hillitsemään itseäni, vaan yskäisin melko kuuluvasti. Nuoren isäntäni silmät revähtivät auki ja hän tuijotti minua hätääntyneenä.
-Mitä teette täällä? Teidän ei pitäisi olla täällä. Nuori isäntäni katseli minua hätääntyneenä. Menin hänen luokseen ja istuin vuoteen reunalle.
-Luulen että tarvitsette apua hommassanne. Laskin käteni pullistumalle peiton alla ja hieraisin sitä. Isäntäni huoahti ja sulki silmänsä.

-Vähä pervo kirja... Janne selasi sivuja ja lukaisi kohdan sieltä täältä.
-Mä taidan lainaa tän ku oot saanu tän loppuun. Hän virnisti, nousi seisomaan ja tuli istumaan vuoteeni reunalle.
-Ihan miten sä ite haluut. Laitoin käteni hänen reidelleen ja katsoin hänen sinisiin silmiinsä. Janne nojautui minua kohden ja suuteli minua hellästi.
Mikä oli alkanut hellänä pusuna syventyi kiihkeäksi suudelmaksi. Janne tuli puoliksi päälleni vuoteeseen ja suudelmamme vai syveni. Kielemme seikkailivat toistemme suissa ja pienet ynähdykset ja huokaukset värittivät suudelmaamme. Lopulta Janne irroittautui huuliltani ja aloitti suutelemaan kaulaani. Taivutin päätäni vaistomaisesti taakseppäin. Janne suuteli kaulaani hetken ja siirtyi sitten rintakehälle ja näykkäisi oikeaa nänniäni. Yritin peitellä pieniä ynähdyksiä ja huokauksia, mutta se oli mahdotonta. Jannen käsittely tuntui liian ihanalta. Hänen kätensä sivelivät kylkiäni ja hän siirtyi suutelemaan napaani.
-Ei vittu Janne toi kutittaa... Hykertelin ja Janne nosti katsettaan lopettaen vatsani nuoleskelun.
-Ai sori lopetanmä? Janne katsoi minua ja punastui.
-Ei älä toi tuntuu ihan vitun hyvältä.

Janne oli hitaasti siirtymässä alemmas kun kuulin askelia käytävällä ja kun katsoin ovelle näin kahvan hitaasti painuvan alas.

A/N: Musta tää on vähän töks osa ja etenee liian nopee enkä osaa kuvailla oikein ja valivali... Kommenttia taas olis kiva saada ja olis myös kiva tietää virheistä jne.

Luku 2.
En päässyt tuijottelemaan Jannea sen illan aikana. Ruokalassa istuin selkä häneen päin ja hän jätti tulematta iltaohjelmaan, mikä ihmetytti minua taas melkoisesti. Kuulin kuinka joku kysyi Tanjalta missä Janne oli ja tämä sanoi Jannella olevan päänsärkyä ja että tämä nukkui. Minua epäilytti koko selitys, mutta en miettinyt asiaa sen enempää.

Illalla makasin vuoteessani enkä saanut unta. Kaikki muut huoneessa nukkuivat, joten en voinut sytyttää valoja lukeakseni. Minua huolestutti se ettei Jannea ollut näkynyt koko illan aikana. Nousin äkkiä ylös vuoteeltani. Jotenkin minulle tuli hirveä halu mennä oleskeluhuoneeseen. Se oli outo päähänpisto, jota en vain voinut vastustaa.

Kävelin pitkin hiljaista käytävää. Kello oli vähintään kolme yöllä. Lähestyin oleskeluhuonetta hitaasti ja mahdollisimman hiljaa. En halunnut herättää valvojia, koska siitä olisi seurannut vaikeuksia. Oleskeluhuoneen oven alta kuulsi valoa. Kurtistin kulmiani. Siellä ei pitäisi olla valoja päällä tähän aikaan yöstä. Pysähdyin käsi oven kahvalla. Mitä jos ohjaajat olisivalkin siellä? Mitä jos tästä seuraisikin ongelmia? Epäröin hetkisen. Kiusaus oli liian suuri. Minun oli pakko mennä sisälle. Painoin kahvan alas, hengähdin ja avasin oven.

Joku istui pianojakkaralla. Hän istui pää käsien varassa enkä ensin tunnistanut häntä. Astuin sisään ja tarkemmin katsoessani tunnistin Janne sotkuiset hiukset. Kävelin hänen luokseen, mutta hän ei huomannut minua.
-Hei mikä sul on? Miks sä tääl istut vaik kello on vaikka mitä...? katselin Jannea kiinnostuneena ja vähän huolestuneena. Hän hätkähti, ei nostanut katsettaan, mutta sanoi:
-Ei mul mikää oo. Sun kanttis mennä, joku voi tulla.
-Ei tänne kukaan tuu; kello on jo kolme. Miks Janne edes oli täällä?
-Mut hei oikeesti mikä sul on ku sä istut tääl yksikses?
-Usko jo ei mul mikään oo! Mee ny pois ja jätä mut rauhaan! Hänen äänensä värisi. Minulle tuli palava halu suojella häntä, lohduttaa, halata, suudella... En tiedä mikä minuun tuli, mutta minun oli ihan pakko jäädä Jannen luokse.
-Ei kun oikeesti mikä sul on? Luuletsä et sitä ei huomaa? Äkkiä hän nosti katseensa. Syvän siniset silmät tuijottivat minua.
-No varmaan kaikki on ihan päin persettä ku oon ihan vitun rakastunu suhun! Hän käänsi katseensa yhtä nopeasti pois kuin oli sen minuun kohdistanutkin. Auoin suutani täysin järkyttyneenä. Olinko todella kuullut oikein? Oliko hän sanonut rakastavansa minua?

Toimin täysin vaistojeni varassa kun tartuin häntä hellästi leuasta, käänsin hänen katseensa minuun ja suutelin häntä suulle. Hän vastasi suudelmaani. Ensin epäröiden, mutta sitten yhtä intohimoisesti kuin minäkin. Siirsin käteni hänen leualtaan niskan taakse ja toinen löysi tiensä Jannen paidan alle. Kummatkin raotimme huuliamme ja päästimme kielemme valloilleen. Hän maistui taivaalliselle. Tuntui siltä että olisin voinut jäädä siihen ikuisuudeksi. Pitkään jatkuneen hetken jälkeen olimme kummatkin hengästyneitä kun irroittauduimme toisistamme.

-Mitä sä niinku yritit ilmasta tolla? Janne katseli minua epäuskoisena.
-Mitäs luulet? Mä kuitenkin just suutelin sua... Suuni kääntyi pieneen hymyyn.
-Ei vittu. Janne pudisti päätään ja näytti olevan täysin pihalla tapahtuneesta. Olin itsekkin melko ihmeissäni, mutta näytti siltä että hyväksyin sen paremmin kuin Janne. Janne näytti niin suloiselta istuessaan siinä yrittäen käsittää mitä juuri oli tapahtunut.
Otin hänen kädestään kiinni ja vedin hänet ylös istuimeltaan.
-Mut ny me mennään nukkumaan. Tää yö ei oo yht täydellinen jos me jäädään kiinni hillumast ympäriinsä.

Title: ~Poikarakkautta~
Author:^Ewwu ihan ite
Beta: mie ite oo betannu, mutta se on myös äikänopen tarkistama
Rating: PG näin aluks
Pairing: Janne/? Jos tarkkoja ollaan nii en oo päättäny toista osapuolta vielä...
Genre: Romance, jonkimoista angstausta voi esiintyä...
Warnings: tämä on slash-fikki elikkäs kertoo homoista! Ei kai siinä muuta...
Disclaimer: En omista näitä henkilöitä vaan he kuuluvat itselleen, paitsi Janina on omaa keksintöäni. En myöskään saa tästä rahaa tai minkään muunkaan laista korvausta. En väitä että päähenkilöt olisivat homoja vaikka se olisikin erittäin huvittavaa XD
Summary: lukekaa ja saatte tietää ^^
Feedback: Tottakai palautetta mahollisimman paljon ^^

A/N: Nooh ekaks tää lähti vaan pienestä päähänpistosta, sitten sain päättää äikän novellin aiheen ja kun taululle ilmestyi sana parisuhde nii päätin että tästä tulee mun äikänaine... Täs on muutamia todellisia tapahtumia, mutta mitä pitemmälle tarina etenee sitä fiktiommaksi se muuttuu. Ja haluan viel muistuttaa et tää on FAN-FICTIONII joten älkää urputtako! Ja nyt, tässä se on:

Luku 1.
Hän istui tuolin selkänojalla ja hänen housunsa olivat niin alhaalla että vain valkoiset bokserit peittivät hänen takapuoltaan. Olin tämän viikon aikana huomannut sen olevan varsin hyvän näköinen.

Kun ensimmäisen kerran unohduin tuijottamaan häntä olin hämilläni. Luulin olleeni täysin hetero ja oli melkoinen järkytys huomata suuntautumisensa olevan täysin päinvastainen. Huomata olevansa homo, tai ainakin biseksuaali.

Istuin päydällä huoneen toisella puolella, kun hän taas katseli kuinka ____ soitti pianoa. Hänen ilmeensä oli raukea ja pieni hymy kareili hänen huulillaan. Hänen hymynsä sai minutkin hymyilemään. Ystäväni ____ kertoi jotain juttua mitä hänelle oli käynyt viime viikonloppuna. Ilmeisesti se oli jotain hauskaa, koska kaikki ympärilläni nauroivat. Nauroin mukana, vaikka en ollenkaan tiennyt mille olisi pitänyt nauraa. Meidän siinä nauraessamme tuli leirinohjaajamme Risto oleskeluhuoneeseen, jossa vietimme aikaa ennen raamiksen alkua. Risto ilmoitti, että pian raamis alkaisi joten meidän olisi parasta hakea muistiinpanovälineemme ja raamattumme. Nousin ja laahustin ajatuksissani huoneeseeni.

Palatessani olivat jo useimmat istumassa avaran huoneen reunoilla. Katselin ympärilleni ja huomasin ____ varanneen munille tuolin huoneen ikkunaseinää reunustavilta tuoleilt. harpoin ihmisten välistä paikalleni ja istuuduin rupattelevien ystävieni pariin. En huomannut Jannea muiden joukossa ja ihmettelin missä tämä oli. Pappi seisoi edessämme. Hän ryki kurkkuaan hiljentääkseen rupattelevan huoneen ja oli juuri aloittanut kun Janne lampsi sisään huoneeseen. Pappi keskeytti puheensa pahastuneena ja katsahti Janneen paheksuvasti. Janne ei kuitenkaan näyttänyt huomanneen sitä tuijottaessaan kokoajan lattiaa. Risto kehotti Jannea menemään hiljaa istumaan ja pyysi pappia jatkamaan. Tämä tuhahti ja aloitti uudestaan:
-Hyvää päivää. Olen tullut puhumaan teille aiheesta: mistä onni löytyy. Tepä voisitte nyt ottaa muistiinpanovälineenne esille ja kirjoittaa ylös asioita mitkä teidän mielestänne kuuluvat onneen ja onnellisuuteen.
Kuului kynien raaputusta paperia vasten kun ihmiset kirjoittivat ajatuksiaan paperille. Minulla ei ollu mitään hajua mitä laittaisin paperille. En pystynyt ajattelemaan ja tiedän syynkin siihen. Janne oli mennyt makuulle ystäväänsä _____ nojaten. Hän oli asettanut mustan hattunsa rinnalleen ja kun hän vei kätensä niskan taakse nousi hänen paitansa paljastaen bokserien reunan ja alavatsan. Jäin katselemaan hähen napaansa ja seksiviivojaan. Janne oli sulkenut silmänsä ja hän näytti todella söpöltä maatessaan siinä silmät kiinni.

-Nonniin mitäs olette kirjoittaneet? Onko vapaaehtoisia kertomaan ajatuksiaan... Eikä ketään? Ainan sinä siellä ole hyvä vain.
-Siis mä laitoin tänne rakkauden ja itseisarvon. Janina antoi aina samanlaisia vastauksia enkä muista yhtään kertaa jolloin hän olisi ollut vastaamatta kysymykseen.
-Hmm, vai niin, sinusta siis rakkaus tu onnea. Noh mitäs mieltä on hatullinen herra siellä? Pappi katsoi ilkeästi Jannea, joka ei aluksi edes huomannut että hänelle puhuttiin. ____ tökkäsi Jannea mahaan ja tämä havahtui.
-Hän? Öö mä en niiku oo saanu paljoo mitään laitettuu. Janne yritti takellella jotain välttääkseen vastaamisen.
-Sano vain. Täällä ei ole olemassa vääriä vastauksia. Janne huokaisi, mietti nähtävästi hetkisen ja avasi suloisen suunsa.
-Mä oon aatellu ainakin tota rakkausasiaa mitä toi Janina sano ja must rakkaus ei pakol tuo onnee mut se voi johtaa onneen... Jannen ääni hiljeni lauseen edetessä ja loppua tuskin kuuli. Pappi kuitenkin nyökytteli hyväksyvästi hyväksyvästi ja mumisi jotain. Katselin Jannea ihmeissäni. Ei hän koskaan ollut osoittanut kovinkaan paljon syvällisempää aivotoimintaa.

Pappi jatkoi pälätystään, mutta minä en enää kuunnellut. En olisi pystynyt kuuntelemaan. Tuijottelin Jannea vaivihkaan. Hänen vartaloaan, hänen napaansa, hänen huuliaan. Mietin miltä tuntuisi ssudella niitä, miltä ne tuntuisivat paljaalla ihollani...
Palasin maanpinnalle vasta kun _____ tökkäsi minua kylkeen.
-Hei haaveilija lähetääks syömään? Katsahdin häntä hieman kummeksuen ja vei hetken ennen kuin tajusin missä mentiin.
-Joo mennään vaa. Mitäköhän siel on ruokan...?