IRC-Galleria

Muistatteko lasten lauantaiaamuista semmoisen lastenohjelman jonka alussa meni aina sellainen pienoismallijuna hienon rakennetun maiseman läpi? Se oli tosi jännää ja tykkäsin sikana ja aina innostutti.

Tässä yksi hyvä nostatuskappale syksyistä aamua varten:

Ukko oli etsinyt kaapeista jotain syötävää. Kun itse aloin puuhaamaan aamurahkaa huomiselle, huomasin mehutölkin jääkaapissa ja huutelin aikooko ukko sitä juoda.
"Joo tuo se tänne", kuuluu olohuoneesta.

Kävelin olohuoneeseen mehutörppö kädessä ja heristin vasemman käden nimetöntä.
"Tiiäksä mikä tää on, tiiäksä mitä se tarkoittaa!"
"Joo, sinä oot mun vaimoni ja sinun tehtäväsi on tuoda minulle mehua."
(tyrmistys)
"Tuo mulle mehua ja sit voit mennä takas keittiöön. *tirsk* back to the kitchen or get the fuck out *heko*."

Onnistuin pitämään pokan ja käännyin ympäri, vein mehun keskelle eteisen lattiaa ja lähdin keittiöön. Ukko joutui hakemaan oman mehunsa.

Että tällaista tasa-arvoa meidän huushollissa. :D

Koen tämän hyvin paikkansa pitäväksi tällä hetkellä.

Irina – Ketjut: spotify:track:1GUiGhorHA3dqjSlwoFsTL

Puhuttu on jo liikaakin
ois pitänyt päättää aiemmin
Tää on jo mietitty niin loppuun asti
et jäljellä on vain se viimeinen niitti
Mut se onkin raskas, niin todella raskas
naulata meidän arkkuun

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Näin palaset paikalleen löytää
mut siltikin tää kirveltää
Tää on jo kelattu nyt niin monta kertaa
Ja itketty ollaan me yhdessä verta
Nyt täytyy pystyy
nyt viimeinkin pystyy hyvästeihin viimeisiin

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Mä tiedän sen kyllä, et yksinkin pärjään
mut miten nää ketjut katkaistaan

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Ostin tässä elokuvia siirretyn nimipäiväni kunniaksi. Katsottiin tässä Möröt ja Muukalaiset, Ostarin Superstevari, Twilight, Final Destination 3 ja Coraline.

Suosittelen ehdottomasti Mörköleffaa, Vampiirileffaa ja mikäli olet tykännyt Tim Burtonin nukkeanimaatioista tai leffoista kuten Mirror Mask, Fall tai Cell (jopa), Coraline on ihan ehdottomasti sinua varten.

Coraline on kyllä tuosta joukosta paras. Omasta mielestäni, mutta minua innostaa siinä jo pelkästään se käsin tehty tekniikka, liitettynä loistavaan tarinaan ja hassuihin juttuihin.

Ei vaan osaa rentoutua ja nauttia, tekee koko ajan mieli mennä nukkumaan.

En ole ehtinyt jaksanut viitsinyt saanut aikaiseksi blogata minnekään pitkään aikaan. En ole imuroinut, jaksanut tehdä ruokaa, irkata. Mitään.

Huhhuh. Ehkä tässä joskus lähiaikoina sitä parantaa tapansa ja saa kuvattua ne kymmenet Amigurumit mitkä olen tehnyt tässä viimeisen kuukauden sisällä. Ehkä saa sen ETSY-kaupankin linjoille piakkoin.

Tosin tätä olen toivonut jo jonkin aikaa.

Ja tiiättäkö mitä?
Mun housut roikkuu.

nenähymiötesti :

---

D

Nauroin melko makeasti. Big Brotherissahan ei ole mitään viihdyttävää joka ei liittyisi panemiseen tai siitä puhumiseen.

Saatoin laulaa aika lujaa viikonloppuna. Olen möröääninen vieläkin.

Uudistuksen mukana on noussut hieman huhuja.

Yhden mukaan iltakymmeneltä ei enää pääse tietyn ikäiset kirjautumaan.
Yhden mukaan vanha Galtsu palautetaan jos asiasta ulistaan tarpeeksi.
Yksi väittää että Ylläpito bannaa kaikki jotka kirjoittavat tiettyjä sanoja IRC-Galleriassa tai ulisevat ulkoasusta.

Viimeisin kuuluu näin:
"Jatkuvien valituksien johdattamina, olemme päättäneet sulkea IRC-Gallerian kokonaan Perjantaina 9.10 kello 12. Hyvitystä poleteista voi pyytää lähettämällä tilinumeronsa osoitteeseen irc@irc.fi Vipit hyvitetään automaattisesti puhelinlaskuun tai tilille. Kaikki hyvä loppuu aikanaan."

Älkää hyvät ihmiset menkö helppoon. Nämä huhut on suunniteltu vain kiusaamaan niin käyttäjiä kuin Ylläpitoakin, lähettämällä sähköpostia jonkin päiväkirjassa näkemänne tai adressin kommentteihin kirjoitetun kommentin perusteella saatte aikaan sen, ettei ylläpito voi puuttua epäkohtiin, vaihtaa salasanoja, vastata kysymyksiin tai toimia juurikin teidän hyväksenne nopeasti ja selkeästi.

Eikä se vanha Galtsu ole tulossa takaisin. Tätä uudistusta, ihan ulkoasusta asti jokaista ominaisuutta on toivottu pitkään ja hartaasti erittäin monen käyttäjän toimesta ja palvelun uudistusta on työstetty jo pitkään. Voisin veikata että olette ehtineet ainakin joulun viettää sillä välillä kun tätä muutosta on suunniteltu.

Vanha Galtsu on menneisyyttä, uusi tuo mukanaan muutoksen ja maailmaa ei voi muuttaa kiukuttelemalla.

Uli uli vali vali yhyy byhyy nyyh, jada jada jäkä jäkä titityy byyh.

Mun kurkkuni on kipeä, toisinaan tuntuu että pitäisi nosturilla nostaa että pääsee ylös ja toisinaan tuntuu että voisin mennä urheilemaan sittenkin.

Toisinaan niin ja toisinaan näin.

Mistä tietää, milloin on oikeasti kipeä? Minä olen kasvanut ympäristössä, jossa kipeitä ollaan sitten kun on pakko mennä sairaalaan tai jotain ja silloinkin vähätellään oireita, joten jossain määrin pidän itseäni aina melodramaattisena. Ehkä siksi olen viime aikoina kipeillytkin niin kovasti.

Nyt kyllä syytän jotain yskijää että olen saanut kurkkupöpön mutta itse taas olisin voinut tämän välttää vetämällä extravitamiinia ja niitä gefilushappojuttuja, jotka ovat aiemmin tepsineet todella hyvin kiertäviin pöpöihin.

Taidan huomenna töissä korkata teepaketin ja hörppiä kuumaa, kunhan tästä pääsee nukkumaan ensin. Penteleen päiväunet osaavat aina rikkoa kaavan ja keksiä kivoja pikku ajatuksia jotka pakottavat viattomat ihmiset valvomaan aivan tarpeettomasti. Pah!

Niin ja kädessä oli finni, hiemanko erikoista. Teininä haaveilin että vatsanreunaan ilmestyisi finni, joka puhjetessaan tyhjentäisi kaiken ylimääräisen rasvan vatsan alueelta. Sitä odotellessa on aina lipo.