IRC-Galleria

Mun elämä on ollut ehkä ankeinta ikinä viimeiset kaks viikkoa.

Liian vähän rutiineja. Liian vähän hyvää oloa. Liian vähän ruokaa. Liikaa kahvia. Liikaa savukkeita. Liikaa valvomista. Liikaa ajatuksia.

Tekisi mieli kääriytyä peittoihin ja antaa vaan unen tulla. Herätä joskus kun tuntuu siltä ja jatkaa tunnin päästä uudelleen. Ja sitten ehkä viikon päästä katsella maailmaa uusin silmin. Ehkä.

Tavallaan musta on kiva rypeä tässä mukahuonossa olossa. Kuunnella jotakin paskaa biittiä missä on varmasti surullinen sävy ja mahdollisimman elämäntilanteeseen sattuvat sanat.

Ehkä olen vaan paska.

Vituttaa kun asioista ei voi puhua silloin kuin olisi suotavaa (ehkä jopa elintärkeää tulevaisuuden kannalta) tehdä niin. Ei ole kiva tietää jälkikäteen että "hupsista vaan, kaikki olisi mennyt juuri niin kuin pitikin jos olisin vaan avannut suuni, mutta koska olen kusipää en tehnyt niin." Soz man.

Mutta koska joskus minulla on myös niitä hyviä päiviä (BIG SURPRISE!) kuuntelen infernaalista Pohjois-Afrikkalaista räppiä. How cool is that?!

Anyways. Ehkä mun kannattaa kuitata tähän ennen kuin kirjoituksen sävy muuttuu ragesta okayhyn ja sen kautta forever aloneen.