IRC-Galleria

Kenpä ei tahtoisi, olla onnellinen.

Elämä menee kummallisia raiteita. Ja päätyy pohtimaan, että tässäkö se oli. Yhtäkkiä vain poks ja siinä se oli. Hassua? Tässä Sinulle elämän laatima testi, läpäisit sen, olet jälleen vahvempi. Heti perään tulee tunteeton olo. Leijuu kuin ameeba eikä oikein mikään tunnu miltään. Minä tarvitsisin Sen tunteen, jotta tuntisin olevani elossa. Mutta läpäisin testin, olen vahvempi. Ei ole enää Sitä Tunnetta.

Tiedän mitä kaipaan, mutta en tiedä mitä haluan tehdä. Tunsin itseni ja nyt en taas tunne itseäni. Tai tunnen, mutta en vielä hyväksy. Vai hyväksynkö ehkä sittenkin? Liian monimutkaista.
Kaikessa on aina helpompaa painaa pää tyynyyn ja vetää peitto korviin asti. Myhäillä tyytyväisenä ja heilutella varpaita. Niin, mutta kuka haluaa päästä helpolla? Elämässähän pitää olla edes hiukan haastetta. Mutta jos ei oikein tiedä mistä unelmoisi, niin ei oikein edes tiedä mitkä asiat ovat unelmien tiellä. MELKO HANKALAA! Jahdata unelmia, joita ei oikeastaan ole, ainakaan kohdistettuna vahvasti mihinkään. Hö. Tylsää :(