Katselin aamukupposen äärellä ulos ikkunasta ja totesin, että siellähän on TALVI!
Lunta on ja tulee vaan koko ajan lisää.
Sitten tallustelin eteiseen ja laitoin kengät jalkaan, menin käppäilemään ulos.
Otin muutaman askeleen ja kengistä tulvi sisään lunta niistä miljoonista rei'istä joita matkamme varrella on mukaan eksynyt.
"Äitiiiii-iiiii, mun sukat on IIIHAN märät!"
Ja silloin se tapahtui! Hetki, jota olen pelännyt koko syksyn. Äiti ojensi minulle ruskeat kengännauhat ja sanoi: "Haepas ne toiset kengät tuolta alhaalta."
Surumielisenä tallustelin portaat alas. Avasin kaapin oven, tongin aarrepussit läpi, kunnes löysin vanhat kenkäni. Kengät, jotka olivat jääneet syrjään uusien, nyt jo kulahtaneiden, takia.
Vihreät kengät sylissäni tallustelin huoneeseeni ja laitoin niihin nauhat. Oikeastaan, tuntui melko hienolta tuntea jalassaan kengät, joissa ei ollut ylimääräisiä suuria reikiä.
Ja niin, muistin aivan oikein! Nämä olivat ne kengät, jotka hiertävät sieltä sun täältä. JESS!!!
Yhyy, mun elämäni kalleimmat kengät (100e -.-'), jotka ostettiin ukin hautajaisiin, ja jotka oli Converse All Starsit ja ihan tosi huonokehno kestävät, on nyt virallisesti poistettu käytöstä :(