IRC-Galleria

Ylhääl Paratiisis on nälänhätä ja alhaal Helvetis on ähkyt.
Jumalal on saldo päässy loppuun ja Saatanan Siemenssi se tuuttaa vaan varattuu.
Roskaruokalan liukas lattia. Niskatuki kaulas, Blake pappina.
Täs korkees jättiläisten salis, vieraat istuu purilaisten paris.
Juudaat jumittaa, janoon juottaa. Antaa tehtaan työt tääl tuottaa, hei.
Kuka luottaa tääl mihinki hintaan, kenen totuus Taivaasta ja kenen valintaan?
Kenen pääs, pääs kaikis mais. Taivas ja Helvetti perustuslais.
Huhhuh helleta Jumala ku hulluil Helsingis mukavaa.
Nii ei meil oo ees hallinnollisii vaikeuksii, ku hallitus on täynnä julkkiksii.
Helvetis on viis Hiltonii Pariisis ja Paratiisis eletään savises kaupungis.
Ympäri mait homeisis kodeis, perustuslait nukkuu lehtirodeis.
Neitsyt Maria tanssimas klubeil, taksijonossa viimesillä hugeil.
Tääl Lucifer kruisii Hummerilla, ku Pietari bosahtaa gallerian tunnelilla.
Toiselle puolelle on liput myyty loppuun ku toisen tanssilattia tyhjyyteen alkaa jo tottuu.
Ylhääl työkkärin luukul on lappu ku alhaal uraputkes siel pitää hoppuu.
Valtiovalta taotaan aseesta ku Helvetis äänestetään ainoost kaikesta.

Otetaan Taivaalle. (kyl) Otetaan Tuonelalle.
Otetaan Jumalalle. (kyl) niinku otetaan Saatanalle. (Ähkyt)
Otetaan valolle, ihan niinku otetaan varjoille.
Kaadetaan aamulle, niinku kaadetaan illalle. (tääl kaadetaan)
Kaadetaan päivälle, ihan niinku kaadetaan yöhön.

Ei Tuonelan puolel oo kärsimyst, ikuista rangaistust meit venaamas.
Kelaamas kuutamolt uumokselle. Ny, otetaan muutokselle.
Paras pysytellä päivämme varjos, jos kaikki mieles vaa mustavalkost.
Riittää inkeille rohmuttavaa ja noitien reseptivinkeille viski.
Toivoo täynnä seison taivaanrannal ja vedenpinnan päällä ny lentää leipää.
Kävelen aliseen, läpi lätäköiden ja pohjassa kummankin kengän reikä.
Joo, otetaan linkit, koodataan hälärit. Folio-hätärit polttaa pirunki sormii.
Taivaanporteil koirat käy kii ku smuglataa pöhinää Nooan arkkiin.
Koht täälki sokeet lapset leikkii kuurupiiloo. Leikkikenttä on miinotettu, ainii joo.
Taivaan palaneet reunatki kalutaan ku tääl meil ei oo ikinä sitä mitä halutaan. (ei)
Jatkuu vaan tää kehityksen kurkotus ku ihminen se on sit nii hassu otus.
Meil on uskomus, pelastus, kadotus... hei, ei se oo merkki - se on varotus. (joo!)
Pirun kämmenellä tääl on hyvä lämmitellä, olo pikku ihmiselle aina hyvä, lämmin, hellä.
Kirjotan kynäsellä, elän pikku jyväsellä, käsi sydämellä, mä en tahdo vielä hyvästellä.
Turha hiiviskellä. Tääl vaa riimitellää nälkäsel fiiliksellä piikikkäät ku siilinselkä.
Turha mielistellä, ei siniverisel oo taivaanportil etui, en syitä jaksa eritellä.
Vuodet vilisee silmissä ku halluissa. Musta jää viskoo -kiskon käsijarrusta.
Luistaa tieltä suistaa, en metsää puilta nää. Sitä kantaa Tuonelan isäntä.

Otetaan Taivaalle (kyl - joo), otetaan Tuonelalle, niinku otetaan Saatanalle.
Kaadetaan illalle, niinku kaadetaan aamulle,
ja kaadetaan valolle, niinku kaadetaan varjoille.
Otetaan Taivaalle, otetaan Tuonelalle.
Kaadetaan Taivaalle, niinku kaadetaan Tuonelalle,
ja kaadetaan valolle, ihan niinku kaadetaan yöhön