Tää niitä aamuja on kun en tiedä
kannattaako nousta vai jäädä
vetää peitto yli pään
ja hautautua alle kivisen kuoren
aamuyössä sydän yksin lyö
eikä pääse läpi surujen vuoren
pelko pimeyttä pitkin liikkuu
tuntuu niinkuin päivää ei tulisikaan
Ja silloin kun henkäys aamutuulen
jokin täyttää tämän pienen huoneen
se mut viimeinkin herättää
Elämän nälkä hyökkää jalkopäästä ei voimiaan säästä
minut pystyyn kiskaisee
elämän nälkä istuu olkapäällä käskee lähde jo täältä
mua eteenpäin rohkaisee
elämän nälkä
eteenpäin rohkaisee
Verhot sivuun liukuu ja katson
kuinka valo pois työntää varjon
joka sieluni yöhön kietoi
vaikka irti siitä päästä tahdoin
kun olin maahan lyöty eikä kukaan
voinut yli syvän virran mua kantaa
elämä välissä taivaan ja maan
elämä syksyyni valonsa tuo
Ja silloin kun henkäys aamutuulen
se täyttää tämän pienen huoneen
se mut viimein herättää
Elämän nälkä ...
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 05.12.
- Kiroollahan... 27.11.
- [Ei aihetta] 18.11.
- Sanna istuu, Sanna makaa.... 13.11.
- [Ei aihetta] 04.11.
- Iltalehdestä poimittua 29.10.
- [Ei aihetta] 22.10.
- Elämän tosiasioita 17.10.
- -Aamu- 02.10.
- Tasa-arvon nimissä tyttäret ja poijaat!! 01.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
-
▼
2008 (79)
- ▶ joulukuu 2008 (3)
- ▶ marraskuu 2008 (5)
- ▶ lokakuu 2008 (5)
- ▶ syyskuu 2008 (1)
- ▶ elokuu 2008 (5)
- ▶ heinäkuu 2008 (13)
- ▶ kesäkuu 2008 (12)
- ▶ toukokuu 2008 (11)
- ▶ huhtikuu 2008 (9)
- ▶ maaliskuu 2008 (1)
- ▶ helmikuu 2008 (3)
- ▶ tammikuu 2008 (11)
- ▶ 2007 (61)
- ▶ 2006 (2)