No niin. Pelasin Bloodia jälleen. Olin viimeisessä episodissa, muistaakseni 4 kentässä, hampaisiin asti aseistettuna ja valmiina kylvöön. Sukeltelin ovelasti vedessä ja löysin secret passagen suoraan kentän loppuun, silloin se iski. Nousin nimittäin vedestä ja havannoin päätösnappulan edessä völlyvän hämähäkkipahiksen, tämän seiniin jumittuvan arkkinemesikseni toisesta episodista. Tartuin voimakkain pikselikäsin Thompsonin kahvaan ja puristin hikisin sormin tuota luotettavaa, joskin perin raskasta liipaisinta. Hämispahis otti ensimmäisen sarjan vastaan kuin kultisti ottaa vastaan muinaisten kutsun tähtien ja ajan takaa, mutta sitten se 8 jalkainen munarulla syöksyi veteen. Pettymys. Nuosin vedestä ja painoin seinässä olevaa nappulaa läpäistäkseni kentän. Kone kaatui.
Vittu mitä hommaa.
That is not dead which can eternal lie,
And with strange aeons even death may die.