IRC-Galleria

Joskus sitten kun aika on oppia omista virheistään
joskus sitten kun ei äkipikäisuus omasta luulosta tee virheitä
Joskus sitten kun aika on kunnioitus silloin on aika rakastaa
Joskus sitten kun sen aika on oikea ja on se oikea
Joskus sitten kun usko palautuu itseeni
Joskus sitten kun luottamus elämään löytää tiensä
Joskus sitten kun kun löydän sen aidon
Joskus sitten kun tiedän totuuden oikeasti
Joskus sitten kun...

Kerran se kestää
Kerran se antaa
Kerran se sattuu
Kerran se lakkaa olemasta
Kerralla katoan elämästä
Kerta kerran jälkeen

Saavuit luokseni enkelini
Rannalla vietimme yhdessä hetken
Kalliolla selällään maattiin
Pilviä taiottiin katoamaan

Telepaattinen yhteys Pyyteetön se
Tanssit kalliolla kanssa henkien
Henget riemuitsi ympärillämme
Valonkehässä violetin liekin
Kristallin kirkkaan rakkauden

Ihana kiitos enkelin
Sain hetken elämääni kauttasi nähdä auringon
Valaisit säteilit loistollasi teit sen

Muistin kadonneen onnentunteen
Luokseni toit rakkauden
Kristallin kirkkaan onnen kyyneleen

Unelmasta herätä tahdo en
Fantasia niin todellinen

Seuraan siipesi pudonneita sulkia
Ohjaa kotiini sulat nuo

Valaistunut on mieleni
Luulin jo sieluni kadottaneeni

Kehä kiertyy itsensä ympäri spiraalille
Rakkauden kiemuroissa lähteen
Onnea se ei etsi
Vastaan se tulee
Mieleni lentää
Löydän värit sen

Vaihe vaiheelta elämä menee eteenpäin
Ensin ykkösellä luo pohjan kululle
Kunnes kakkosen kanssa kiihdyttää
Kolmonen ja paikat melkein kostuu
Uusi vaihde nelonen ja helmat lepattaa
Laakista Vitonen ja kone kilahtaa
Ilman Pakkiakin paikat repeää


vekkuli kun olen

Kaikki sotii rauhaa vastaan
Kaipaan yhtä ainoastaan

Sanasotaa elämän
Tarkoitus sen tappaa on
ajaton on sen ajatus

Korkeimman kädessä johdatus on
Pieni mieleni on niin levoton

Enkelin lähetän luoksesi
Tuokoon se rauhan mieleesi
Ajatuksen kauniin
hetken ikuisen

Lohdun missä kukakin on

Tahdolla on siivet
Ranteet sen vuotaa verta

Ei sen vertaista ole
näppäimet saa värin uuden
ainutlaatuista on elämä

kunnes nukahtaa olemattomuuteen

pois halusin

anteeksi kaikelle rakastin teitä kaikkia

en vain mahdu maailman kuvaani

menen valoon... aikani mennä on

Finlanders - Oikeesti

Joka päivä kaikenaikaa
mietin onko tämä totta ollenkaan
että kanssas
tätä taikaa rakkauden me koetaan
että kantaa oikeasti
tämä tunne aina päivään huomiseen
ja taas hetken
ihanasti
tunnen sydämeni lentoon lähteneen

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Uskonut en silloin ennen
että todellisen onnen löytäisin
kun mä aina tullen mennen sitä juuri pakenin
mutta nyt on kaikki toisin
luotas lähteä mä koskaan tahdo en
olet nainen suurenmoisin
mulle lahjoitit sä aidon rakkauden
(2x)

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Olla kanssasi oikeesti onellinen
sua oikeesti rakastaa...



...sä lähdet ja niin, itkee hän....Itkee hän.

Joskus ystävyys on vaikeampaa kuin oleminen.
Ystävyydestä kun voi seurata rakkauden menetys.
Mustasukkaisuus, omahyväisyys on lupauksien hinta.
Luottamus onkin sitten sydämen asia.
Majapaikan jakaminen ystäville voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
Koskaan kun ei tiedä, muuta kuin sen, että on itselle rehellinen.
Hinta rehellisyyden on vain joskus liian kallis.

Seuraan tuota pistettä ajattomuudessa, päämäärättä
Irtaannun kehostani ja matkaan mielessäni ajattomaan kuiluun
Vastauksia etsiessä vain tulee enemmän kysymyksiä.

Hakiessa suuntaa elämälle useimmiten törmää itsensä luomaan seinään.
Karmankyyneleen virrassa ajelehtien.

Koskettaa kosminen violetinliekki sinihohtoiseen auraani.
Laajennan tajunnanvirran pitemmälle matkalle.

Tuossa kaleidoskooppimaisessa putkessa mieleni on turvassa.
En etsi vastauksia enää muualta vaan löydän ne itsestäni.

Lataan itseeni kosmista energiaa sen kaikki väreissä.
Eheydyn hetki hetkeltä.

Niin lohdutonta kun on tuosta nirvanasta lähteä – palaan takaisin kehooni.

Rannalla paljain jaloin mansikkaa suutelen kosteaa
halla yön vien pois varjon elämästäsi varpaillasi
puolet saat valtakunnastani rakkaani
eheä on unelma rannalla kostean suudelmamme yhteinen

Unilintu päiväunien katseesi ajatuksessa viipyy hetken
vapauden tuuli ravistaa lävitsesi kuin liekki
sen polte on avain elämääsi
tuolle saarelle rakennat haaveesi
saaren äänen kuulet
kaislikon äänen sen kahinan se kutsuu sua luoksesi
siinä on elämäsi veden äärellä kaksin
liekki palaa sisälläsi tuo tuuli suo vapauden unilinnun
heräät unestasi ja olet onnellinen

kirpeät huulesi
sielusi sini
kuin omena niityn
laivalla pilvien alla
sieluni matkaa
niityllä sinun
huulesi kirpeät
maailmani matkalla
sininen sen taival
sielusi niityllä kuljen
silmäni siniset suljen
ja maailmasi näen
omenani olet niityn
unessa matkaan laivallani luoksesi
sieluni on sinun vuoksesi
maailmani