IRC-Galleria

Istuimme meren rannalla kahden
Käsikädessä hiljaa
Oli viileä yö
Nuotion liekeissä tulen henget tanssi
Kekäleillä kilpaa hymyillen meille
Lämmittäen sydämen rakkauden

Katseeni nostimme kohti taivasta
Tanssi taivaalla yön valtiattaret
Meille värit näytti revontulet
Kuin tulikärpäsiä taivaalla tähdet kilvan juoksi
Täysikuun eteen ajautui pilvi
Sydämen muotoinen kasvot peitti hymyilevän kuun

Katsoimme kauas horisonttiin
Sieltä lipui kohti rantaa
Suuri vanha sotalaiva mukanaan miehistö ja rotat
Vaeltaneet merillä nuo sielu parat satoja vuosia

Karahti laiva rantaan
Hiljaa alkoi väreilee merenpinta
Salakat hyppelee pintaan
Niistä muodostui hengen hahmo Ahdin
Nosti kädet ylös Ahti
Portaat rakensi hohtavat merenpinnasta kohti taivasta
Kuunsillan sieluille miehistön

Hiljakseen metsä takanamme iloitsi
Ihmettä tuota kaikki katsomaan tuli kun istuimme iltatulilla kahden
Keijut hiljaa lensi rantaan
Siellä oli metsän peikot, menninkäiset ja tontut

Laskeutui tähdenlento kalliolle
Enkelit tuli luoksemme iloiten vuoksemme
Olimme rakkaudella saaneet aikaan ihmeen
Pelastaneet nuo kauan hukassa olleet sielut
Utuinen valon hahmo johti miehistön ja rotat
Kohti pyhää valoa

Tunsimme sielussamme rakkauden jalon
Kuulimme hennon ylistyslaulun
Kaunis ja puhdas oli tuo sävel
Mielessämme soi se aina
Kun katselemme tähtiä meidän
Tunnemme olevamme osa rakkautta heidän

Laskeutui kaunis säde ylle sotalaivan
Haihtui ja nousi korkeuksiin tuo laiva
Hiljaa tuossa yössä koimme jotain
Kaunis tuo on muisto sydämen

usko voimaasi mikä säteilee valona itsestäsi
mieti laita silmät kiinni ja sano
Kristuksen kirkkaus tulkoon sydämestäni
ja säteilköön siihen mihin sen säteet on tarkoitus kantaa
valolla itsestäni ja loistakoon se rakkaudella elämään ympärilläni
siinä sen pyyteettömyydessä ja antakoon se tarkoituksen elämääni
rakkaudella jonka itsestäni annan lävitseni

Tiesitkö yhden totuuden rakkautta ei voi vaatia, sitä voi vain antaa, jotta sitä saisi, ja jos rakastaa ei ole pelkoa sen menettämisestä, koska muuten rakkautta ei ole.

Violetinliekin seppeleen enkeli.
Kultaisen säteen lähetän kristallin kirkkauden liekin
Loistakoon se suuressa kultapallossasi yläpuolellasi.
Läpi kulkekoon valonsäde jalkojesi alla olevaan kultaiseen palloosi,
Energisoikoon se Universaalilla Rakkaudelle kauttasi Äitimaan sydämeen.

Valon lähteestä Jumalan mielessä
virratkoon valo ihmisten mieliin,
laskeutukoon valo päälle maan.

Rakkauden lähteestä Jumalan sydämessä
virratkoon rakkaus ihmisten sydämiin.
Palatkoon Kristus päälle maan.

Keskuksesta, jossa Jumalan tahto tunnetaan,
johtakoon tarkoitus ihmisten pieniä tahtoja-
tarkoitus, jonka Mestarit tuntevat ja jota he palvelevat.

Keskuksesta, jota me kutsumme ihmissuvuksi
rakentukoon rakkauden ja valon suunnitelma
ja sulkekoon se oven, jonka takana paha asuu.

Valo, rakkaus ja voima jälleenrakentakoot
suunnitelman päälle maan.

Onnen tähden vuoksi en itke kuutamolla
Katseesi kirkas sydämeni halkaisee
Halaja luoksesi en elän vain vuoksesi
Kirkas loisteesi sekaisin saa elämäni
kohtaan katseellani olet siinä katsoessa maailmaani
Loisteesi sokeaksi saa tekemilläsi
Maalliset rippeeni kasaan ja katson loistoasi
Maailmankaikkeuden jaan kanssasi, et vain itsestäsi löydä sitä
Kaiken kauniin jaan kanssasi, omanihan on maailmani peilikuvani

elämän estradi
Onnelliseen teatteriin elämään menee hetki
Kuvia se luo elämään siinä iltapalaksi elämän
Namia on näytelmä oman elämän
Odotan kun näytelmä päättyy
Omani alkakoon siitä etsien
Kohotan katseen eteeni vain löytyy arki
Hetken löydän fantasiassani unien kunnes aamu herättää tuskaani
Sen todellisuuteen, mitä syön aamupalakseni

Aloitan oman näytelmäni, johon ei ollut valmista käsikirjoitusta
Elän vain elämääni siinä toiveineni elämäni teatterissa
Katson repliikkejä joita olen taakseni jättänyt, ja yritän löytää siitä voimaa itselleni.
Nuo kuvat elämän saa itseni hajalle kun yritän niitä kasaa itselleni

Vapaa?
Ken on sen sanomaan jos aikaa on jos sieluni ei ole?
Rakennan vapaalleni aikaa, jota ei ole ennen kuin näen sen sydämestäni
en sen enempää tarvitse elämääni.
Silloin tiedän oman löytäneeni.

Se ei ole draamaa, ei komediaa, ei tragediaa, se on elämää sen itseisarvossa jota tulin hakemaan ja elän sille.
Kaunis rakkaus sen säteilköön yhdessä ympärille joka päivä, jos se on pyhää siinä mitä itsemme olemme.
Ei voi olla väärin sanani, jos se on se mitä olen, tai olet ja sitä rakkautta tulee jakamaan voima joka omamme on, tahtoni olkoon se ylevä siinä, miksi sen teemme ja jaamme yhdessä Rakkaudella.

Itsekäs en ole jos kaipaan olkapäätä jakaakseen sen kanssani, sielussani rakastan omahyveettä kaikkeutta
Uskoni on se ken on siinä missä luodaan yhdessä lakien läpi oma se mitä on hyvyys, ja palvellaan sen hyvyys jakamattomana koko maailmalle.
Onko se teatteria elämän, kysyn hetken, on, ja on, se on kauneus kun on katsojilla ja niiden silmissä mitä jaamme.

Loppiainen saa elämän uuden suunnan. Palaa entiseen enää en. Lakaisen vanhan muiston...

Eroottinen pöllytys:

"Levitän lyhytkarvaisen mattosi lattialle ja imuroin sen."