IRC-Galleria

Shamaani-Kotka

Shamaani-Kotka

"Walle" Funtsailee maailmanmenoa...

TotuusTiistai 14.02.2006 00:07

Tiesitkö yhden totuuden rakkautta ei voi vaatia, sitä voi vain antaa, jotta sitä saisi, ja jos rakastaa ei ole pelkoa sen menettämisestä, koska muuten rakkautta ei ole.

Violetin liekkiPerjantai 03.02.2006 15:18

Violetinliekin seppeleen enkeli.
Kultaisen säteen lähetän kristallin kirkkauden liekin
Loistakoon se suuressa kultapallossasi yläpuolellasi.
Läpi kulkekoon valonsäde jalkojesi alla olevaan kultaiseen palloosi,
Energisoikoon se Universaalilla Rakkaudelle kauttasi Äitimaan sydämeen.

SUURI AVUKSIKUTSUTiistai 31.01.2006 13:00




Valon lähteestä Jumalan mielessä
virratkoon valo ihmisten mieliin,
laskeutukoon valo päälle maan.

Rakkauden lähteestä Jumalan sydämessä
virratkoon rakkaus ihmisten sydämiin.
Palatkoon Kristus päälle maan.

Keskuksesta, jossa Jumalan tahto tunnetaan,
johtakoon tarkoitus ihmisten pieniä tahtoja-
tarkoitus, jonka Mestarit tuntevat ja jota he palvelevat.

Keskuksesta, jota me kutsumme ihmissuvuksi
rakentukoon rakkauden ja valon suunnitelma
ja sulkekoon se oven, jonka takana paha asuu.

Valo, rakkaus ja voima jälleenrakentakoot
suunnitelman päälle maan.

Onnen tähden vuoksi en itke kuutamolla
Katseesi kirkas sydämeni halkaisee
Halaja luoksesi en elän vain vuoksesi
Kirkas loisteesi sekaisin saa elämäni
kohtaan katseellani olet siinä katsoessa maailmaani
Loisteesi sokeaksi saa tekemilläsi
Maalliset rippeeni kasaan ja katson loistoasi
Maailmankaikkeuden jaan kanssasi, et vain itsestäsi löydä sitä
Kaiken kauniin jaan kanssasi, omanihan on maailmani peilikuvani

hetki ajatukselleMaanantai 23.01.2006 00:48

elämän estradi
Onnelliseen teatteriin elämään menee hetki
Kuvia se luo elämään siinä iltapalaksi elämän
Namia on näytelmä oman elämän
Odotan kun näytelmä päättyy
Omani alkakoon siitä etsien
Kohotan katseen eteeni vain löytyy arki
Hetken löydän fantasiassani unien kunnes aamu herättää tuskaani
Sen todellisuuteen, mitä syön aamupalakseni

Aloitan oman näytelmäni, johon ei ollut valmista käsikirjoitusta
Elän vain elämääni siinä toiveineni elämäni teatterissa
Katson repliikkejä joita olen taakseni jättänyt, ja yritän löytää siitä voimaa itselleni.
Nuo kuvat elämän saa itseni hajalle kun yritän niitä kasaa itselleni

Vapaa?
Ken on sen sanomaan jos aikaa on jos sieluni ei ole?
Rakennan vapaalleni aikaa, jota ei ole ennen kuin näen sen sydämestäni
en sen enempää tarvitse elämääni.
Silloin tiedän oman löytäneeni.

Se ei ole draamaa, ei komediaa, ei tragediaa, se on elämää sen itseisarvossa jota tulin hakemaan ja elän sille.
Kaunis rakkaus sen säteilköön yhdessä ympärille joka päivä, jos se on pyhää siinä mitä itsemme olemme.
Ei voi olla väärin sanani, jos se on se mitä olen, tai olet ja sitä rakkautta tulee jakamaan voima joka omamme on, tahtoni olkoon se ylevä siinä, miksi sen teemme ja jaamme yhdessä Rakkaudella.

Itsekäs en ole jos kaipaan olkapäätä jakaakseen sen kanssani, sielussani rakastan omahyveettä kaikkeutta
Uskoni on se ken on siinä missä luodaan yhdessä lakien läpi oma se mitä on hyvyys, ja palvellaan sen hyvyys jakamattomana koko maailmalle.
Onko se teatteria elämän, kysyn hetken, on, ja on, se on kauneus kun on katsojilla ja niiden silmissä mitä jaamme.

LoppiainenPerjantai 06.01.2006 14:18

Loppiainen saa elämän uuden suunnan. Palaa entiseen enää en. Lakaisen vanhan muiston...

SiivouspäiväTiistai 03.01.2006 13:22

Eroottinen pöllytys:

"Levitän lyhytkarvaisen mattosi lattialle ja imuroin sen."

Elämä hyväntekeväisyydellePerjantai 30.12.2005 17:56

Eilen virtasi 18 pulloa KOFF'ia kiduksiin, tänään ainakin sen 12. Loppuvuoden jos olisikin pää jäässä, ei tätä muuten oikein jaksa...

Valehtelen jos väittäisinTorstai 29.12.2005 14:26

Sanoissa joskus sokaistuu omiin vääristyneisiin fantasioihin pitäen niitä mukamas totuutena.
Monessa yhteydessä liioittelen tai vähättelen, suorastaan valehtelen sanoissani.
Pienen ikäni olen elänyt valheiden keskellä, jotka olen itse luonut.
Olen väittänyt monia asioita, joita ei todellisuudessa ole edes tapahtunut tai jollekin toiselle on ja pitänyt niitä ominani.
Hyvän mielikuvitukseni ansiosta alan joskus jopa itse uskomaan kertomiini satuihin. Itsetuntoni kun ei aina ole kovin hyvä, jonkinlaista itsensä korostamista on nuo liioitteluni ja tilanteiden luominen päässäni, joita sitten suollan ulos kunnes jään niistä kiinni tahtomattanikin.
Valheillani sitten rakennan ja hajotan oman maailmani.
Ihmisenä olen niin heikko ja omatuntoni niin paatunut.
Itsetuhovietistä kärsivänä ihmisenä on vaikea korjata sanomia virheitänsä tai korjata tehtyjä tekoja. Tähän kuin sekoittaa alkoholin vielä kunnolla vääristämään ja värittämään kaiken, niin soppa onkin valmis.