IRC-Galleria

Jos muuten ihmisten pariutuminen toimis markkinasääntöjen mukaisesti, niin homomiehethän ois kaikkien miesten parhaita kavereita. Miesten kuvittelis jopa kannustavan muita homostelemaan. Suuri homomiesten määrä nimittäin vähentäisi kilpailua naisista. Homonaiset puolestaan näyttäytyisivät samanlaisena uhkana kuin heteromiehet. Kuitenkin todellisuus tuntuu olevan juuri päin vastainen. Heteromiehille homomiehet tuntuvat olevan hankalammin käsiteltävissä kuin homonaiset, joista voidaan jopa fantasioida. Mitä tästä voimme päätellä? Että ihminen on tyhmä vai että markkinateoria ei toimi?

Sääli, että ns. valistusillat (kts. uutinen) ovat enemmän asenteellisesti kuin tieteellisesti värittyneitä. Onneksi on myös niitä, jotka viitsivät perehtyä aiheeseen myös kokonaisvaltaisesti (kts. tässä esitetyt kommentit).

"Kouvolan Sanomat harjoittelee artikkelissaan kannabisaiheista argumentointia:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/05/Seitsem%C3%A4n%20myytti%C3%A4%20kannabiksen%20k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4%20%E2%80%94%20ja%20n%C3%A4in%20ne%20murretaan/2014218138735/4

Vastauksena seitsemään väitteeseen:

1. Kannabista voi polttaa, koska se on luonnontuote.
- On vaikea sanoa kumpi on naurettavampaa, itse järjetön väite vai sen käyttö olkinukkena.

2. Kannabiksesta ei tule krapulaa.
- Väite pitää paikkansa, koska krapula on etyylialkoholin päihdekäytöstä seuraava oire. Kannabiksen käytöstä voi seurata jälkitiloja, joita voi luonnehtia artikkelin tavoin väsymykseksi ja vetämättömyydeksi. Pitkäaikaista käyttöä seuraavia jälkitiloja kuten ärtyneisyyttä tai unettomuutta voi luonnehtia vieroitusoireiksi, ei niitäkään krapulaksi.

3. Alkoholi on vaarallisempaa kuin kannabis.
- Väite on jälleen helppoon olkinukkemuotoon aseteltu. Haittavertailua voidaan tehdä terveydellistä ja sosiaalisista näkökulmista yksilön tai yhteiskunnan tasolla. Yksilön terveyden kannalta kannabis on päihdekäytössä kaikilla käytetyillä mittareilla haitattomampaa kuin alkoholi.
ks. esim. Nutt, David J., Leslie A. King, and Lawrence D. Phillips. "Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis." The Lancet 376.9752 (2010): 1558-1565.

4 Pilven polttaminen on ihan normaalia. Kaikkihan sitä tekevät.
- Väite on tietysti taas typerä olkinukke, mutta myös vastaus siihen on virheellinen. 15-24 -vuotiaista 21 % ja 25-34 -vuotiaista 36 % on joskus käyttänyt kannabista (THL 2010).

5. Kannabis pitäisi laillistaa, ettei nuorille tule rikosrekisteriä.
- Mikäli nuorten huumausainemerkintä nähdään haitallisena, argumentti on validi. Se ei ole asian ainoa puoli, mutta yksi niistä.

6. Kannabista käytetään myös lääkkeenä, joten sen on oltava vaaratonta.
- Täysin käsittämätön olkinukke. Jokainen nuori oppii nykyisin viimeistään terveystiedon tunneilla, että lääkkeitä voi väärinkäyttää. Toisin kuin Piia Kataja esittää, ns.lääkekannabiksesta on olemassa erilaisia variantteja, joista toiset ovat päihdyttävämpiä kuin toiset.

7. Kannabiksen käyttö on oma asiani, eivätkä siihen saa muut puuttua.
- Kyseessä jälleen olkinukke. Liberaali laillistamisen kannattaja saattaa vastustaa valtion väliintuloa, mutta perheen ja lähipiirin suhteen kyse on yhteiskunnan normeista, ei lainsäädännöstä. Laillistaminen ei itsessään vaikuta siihen, millä tavoin kannabiksen käyttö vaikuttaa käyttäjän lähipiiriin, paitsi mahdollisten formaalien sosiaalisten sanktioiden (ajokortin menetys, työpaikan menetys, huumausainemerkintä) vähenemisenä."

Tässä se nyt on. Rikkaiden julkinen salaisuus. Malli, josta kokoomus ei tule tinkimään. Tosin koko taloustieteen kentän on kaapannut uskomus, jonka mukaan näin asioiden pitääkin mennä, jolloin höynäytettyjä löytyy joka puolueesta. Paras tapa voittaa politiikassa onkin saada oma taloudellinen idealogia näyttäytymään yleispätevänä ja neutraalina. Onneksi olkoon kokoomus ja kumppanit. Olisiko aika jo heräillä?

http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_tuloeroja_kasvattaa_verojarjestelmaan_90-luvulla_tehty_radikaali_muutos/7573458

Suosittelen katsomaan. Hyvä dokumentti siitä mikä nykyisessä kapitalistisessa taloudessa on vikana. Tarjoten samalla ongelmiin ratkaisun nykyisen mallin puitteissa. Vaikka dokumentti käsitteleekin USA:ta, niin yllättävän paljon käsitellyt asiat koskee suoraan myös Suomea. Kannattaa kattoa loppuun asti :) Esimerkkejä ajatuksista mitä se mussa herätti: Hyvää oli huomautettiin kuluttajien olevan talouden keskiössä. Mitä useammalla ihmisellä on varaa kuluttaa, sitä paremmin taloudessa menee. Hassua oli, että kun Obama esitti että rikkaiden pitäis maksaa vähintään samaa veroa kuin keskiluokkaiset, niin jotkut olisi sitä mieltä että nyt on kauheaa sosialismia ja tässä tapetaan nyt työpaikat :P Dokkarissa oli myös paljon muuta. Mitä ajatuksia se sussa herättää? http://ffilms.org/inequality-for-all-2013/

"Tieteellinen tieto syntyy ilmiöiden systemaattisen havainnoinnin, kriittisen keskustelun ja uskomusten kyseenalaistamisen sekä tieteellisten ajattelutraditioiden ja tiedon perusteiden dokumentoinnin perusteella. Arkitiedolle on puolestaan tyyppillistä se, että se perustuu yksittäisistä havainnoista tehtyihin yleistyksiin, reflektoimattomiin ennakkoluuloihin tai asenteisiin ja perinteisiin uskomuksiin todellisuuden luonteesta.

"Tiedon- ja tieteensosiologisten analyysien pohjalta ei tietoakaan kuitenkaan voida ymmärtää neutraaliksi tai objektiiviseksi."

"Tieto on kiinnittynyt yhteiskunnalliseen vallanjakoon, kontrollimekanismeihin, työnjakoon, sosiaalisten ryhmien keskinäisten suhteiden järjestelmään ja taloudelliseen tuotantoon. Tieto on myös syvästi moraalista, sillä se liittyy arvoihin, normeihin ja arjessa toimimisen mahdollisuuksiin."

Lähde: Kasvatussosiologia. Antikainen, Rinne, Koski. PS-kustannus (2013).

Jännää miettiä tätä perhetaustan vaikutusta koulutukseen. Oikeastaan kkun miettii mun ja hanna-kaisan lähipiiriä niin tää perheen yhteiskunnallinen asema ja koulumenestys osuu tismalleen nappiin. Oon tienyt toki tästä vaikuttavuudesta jo pitkään, mutta vasta nyt vertailemalla sitä on oikeesti ruvennu näkemään elämässä. Yks havainto esim on se, että omalla kohdalla opiskeluun kannustaminen perustui koe tulosten rahalliseen palkitsemiseen. Oikeastaan siis vapaaehtoisuuteen. Olin silloin jo sitä mieltä, ettei kyseisellä kannustimella ole mitään vaikutusta opiskeluuni ja olen näin jälkikäteen edelleen samaa mieltä.

Toki mietin myös, että voiko tai kannattaako lasta ylipäätään pakottaa opiskelemaan. Sitten muistin, että pihatyöt olivat kyllä pakollisia. Karkeasti voi siis sanoa, että olen pihatöihin oppinut jo pienestäpitäen, mutta koulutyöskentelyyn opin vasta yliopistossa. Avain tosin ei välttämättä ole juuri pakottamisessa, vaan paino ennemminkin työskentelyn suuntaamismenetelmissä.

Toki perhetausta vaikuttaa lähinnä tien laveuteen ja kuoppaisuuteen. Itse olen valinnut tieni yliopistoon, mikä on tullut ikäänkuin luonnollisesti. Lainauksena esitettäköön: "Yhä vuonna 2000 korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla todennäköisyys opiskella korkeakouluissa oli yli kahdeksankertainen ei-korkeakoulutettujen vanhempien jälkeläisiin verraten." (1)

Lopuksi vielä motivaatioon liittyvä video, jota kannattaa katsoa sillä mielellä, että opiskelun ymmärtää luovaksi työksi, jolloin eritasoisen palkitsemisen voi rinnastaa opiskelutulosten ranking listausta muistuttavaksi painostukseksi. http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

1. Kasvatussosiologia. Antikainen, Rinne, Koski. PS-kustannus (2013).

Tässä koirien myrkyttäjistä tykkäävien ryhmä. Sairasta meininkiä. Sieltä voi julkaisuista katsella ketkä tällaisesta tykkää.. https://www.facebook.com/HurtalleMakkaraa?fref=ts

Mitä järkeä on siinä, että peruskoulun jälkeen lukiot ja amikset valikoi oppilaansa keskiarvoilla? Koulu, johon vaaditaan korkea keskiarvo on hyvämaineinen vain siksi, että sinne vaaditaan korkea keskiarvo (1). Kun valikoi kovimmat opiskelijat, niin tietenkin saa myös kovimmat tulokset, ellei onnistu sähläämään jotain todella pahasti. Näin hyvämaineiset koulut ylläpitävät mainettaa tällä itseään toistavalla kierteellä, joka ei kerro mistään muusta kuin sisään valikoiduista oppilaista.

Kuitenkaan ei ole järkevää jakaa oppilaita näin lahjakkaisiin ja lahjattomiin. Kun ollaan kokeiltu jakaa hyvin menestyvät ja huonosti menestyvät erilleen, niin lopputuloksena huonosti menestyvät menestyvät entistä huonommin ja hyvin menestyvien tulokset eivät juuri muutu. Lahjakkaat eivät siis tästä järjestelystä juuri hyödy ja lahjattomat puolestaan kärsivät. Tämä jako parempiin ja huonompiin kouluihin tulisi purkaa suomalaisen yhdenvertaisuuden nimissä, johon koulutoimen kehitys on meillä pitkään perustunut. Tämä periaatte on yksi sellainen kulmakivi, jonka vuoksi suomi on menestynyt kouluvertailussa kansainvälisestikin. Puolestaan jos erityislinjoille, kuten ilmaisutaito tms, on enemmän halukkaita kuin on paikkoja tarjolla, on ymmärrettävää käyttää valintoja apuna näyttötöitä.

Viimeaikoina on uutisoitu myös siitä, kuinka eri koulujen arvosteluperusteissa on huimia eroja, mikä aiheuttaa eriarvoisen tilanteen koulujen välille(2). Ratkaisuksi ollaan ehdotettu tarkempia arviointikriteerejä eri arvosanojen kohdalla. Kuitenkaan minusta arvosanoja ei saisi käyttää oppilaiden erotteluun ja eriarvoistamiseen. Jos kouluarvosanoista halutaan pitää kiinni, niin niiden käyttötarkoitus saa olla vain oppilaiden oman oppisen seuraaminen ja edistäminen. Niitä ei saa käyttää oppilasta vastaan.

Lähteet:
1. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1776002__Sjohdatus%20kasvatustieteisiin__P0%2C1__Orightresult__X7;jsessionid=053D3286AB059339C23FC713F9CA730E?lang=fin&suite=cobalt

2. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/arvosanat_heittavat_epareilusti

Kyselin jo aiemmas päivityksessä kesällä mietteitä särkylääkkeen käytöstä ennen hammaslääkäriä ja tässä tuorein kokemus. Viisaudenhampaan poisto suju hyvin :) burana 400 alla niin puudutuspiikit sattu paljon vähemmän. Puudutusaine aiheutti vain lievää huteruutta. Operaatio suju sutjakammin kuin viime kerralla. Ainoo vaan et nyt vuotaa suu enemmän verta ku viimeks.

Olin tuossa koiria ulkoiluttamassa ja kävelin päiväkodin ohi. Musta on hauska kattoo kun lapset leikkii siellä pihalla. Melody pissas sit siihen nurmikolle, jolloin joku nainen tuli mulle valittaa että mee kusettaa koiras muualle ettei tässä päiväkodin alueella. Mä olin sitä mieltä että hän valittaa turhasta ja että päiväkodin alue on toi aidattu alue. Kun tulin kotiin niin aloin lukea mitä haittaa siitä voisi olla että koirat pissaa päiväkodin eteen. Joten tuloksena koiran virtsahan on siis yleisesti täysin harmitonta. Ainoa mahdollinen haitta on leptospiroosi tartunta, joka on helposti tarttuva bakteeriperäinen influenssa jonka vaikutus vaihtelee miedoista oireista pahimmillaan kuolemaan johtavaa rajuun flunssaan. Eviran mukaan Suomessa ei tosin ole tutkimuksissa todettu leptospiroosia koirilla http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/usealle+elainlajille+yhteiset+taudit/leptospiroosi vaan tautia ilmenee lähinnä naudoilla ja sijoilla. Tauti on siis harvinainen. Lisäksi tautia levittävät lähinnä luonnonvaraiset eläimet esimerkiksi rotat. http://en.wikipedia.org/wiki/Leptospirosis Tauti tarttuu limakalvo kontaktista joten saastuneen virtsan kanssa tekemisissä olevalla on suuri riski tartuntaan. Koirat saavat tartunnan nuuskiessaan saastunutta virtsaa. Lisäksi koska koiramme ovat kotoisin romaniasta niin selvitin tilannetta vähän laajemmin. Koiramme ovat tämän vuoksi tosin myös rokotettuja leptospiroosia vastaan, mutta se ei estä taudin kantamisen mahdollisuutta. Romaniassa leptospiroosi tapaukset ovat selvästi suomea yleisempiä, mutta silti suhteellisen vähäisiä. Vuosina 1980-1999 leptospiroosi tartuntoja ihmisissä havaittiin 1-3 vuodessa 100,000 asukasta kohden. Mikä tarkoittaa 0,001-0,003% väestöstä. http://www.jmpiasi.ro/2001/9(2)/6.pdf vertailun vuoksi romaniassa oli 2011 n. 19 miljoonaa asukasta, mikä vastaavilla lukemilla tarkoittaisi 190 - 570 tapausta vuodessa.

Joten tauti tarttuu yleisesti saastuneen virtsan, mutta myös esim veren välityksellä. Suurimman riskin alaisia ovat siis eläinten kanssa jollain tavalla työskentelevät. Lisäksi koska luonnoneläimet levittävät tautia, niin mahdollisuus tartuntaan on periaatteessa jokaisella joka on ulkona jonkinlaisten nesteiden kanssa tekemisissä. Tartunnat ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia ja yleisesti arviolta 90% tartunnoista lieviä. http://www.medicalnewstoday.com/articles/246829.php Kuitenkin pienet lapset ja vanhukset ovat erityisen altiita taudin vakavammalle muodolle.

Joten kumpi meistä olikaan oikeassa? Olinko minä vastuuton vai valittiko hän turhasta? Jokatapauksessa tämän lukijoilla on nyt faktoja taskussa vastaisuuden varalle minunlaisiani tyyppejä varten. Lisäksi hyvä huomio olisi että tämä kyseinen nainen kehotti minua viemään koirat kuselle metsään eikä esim mieluummin tien toiselle puolelle, joka olisi ollut paljon kohtuullisempi kehoitus.