IRC-Galleria

TARINA ON PITKÄ, MUTTA KANNATTAA PYSÄHTYÄ, HETKEKSI JA LUKEA TÄMÄ
ja

kuunnella sydämellä ;) !!!!!

Liian monet ihmiset sysäävät syrjään jotakin mikä tuo iloa heidän
elämäänsä
ainoastaan koska he eivät ole ajatelleet tai suunnitelleet sitä
etukäteen,
se ei muuten vain sovi heidän tiukkaan aikatauluunsa tai he ovat
vain liian
jäykkiä poikkeamaan rutiineistaan.
Ajattelin tuossa yhtenä päivänä kaikkia niitä naisia, jotka
Titanic-
laivalla
nauttivat jälkiruokaa illallispöydässä täysin tietämättömänä, mitä
kohtalokas yö toisi tullessaan. Sen jälkeen olen yrittänyt olla
hiukan
joustavampi.
Kuinka monet naiset syövät kotona ravintolassa syömisen sijaan,
vain
koska
ei ole mitään erityistä syytä ulkona syömiseen. Kuinka tuttuja
"jääkaappimme, patamme ja pannumme" ovatkaan meille?

Kuinka monesti lapsemme juoksee huoneeseen, haluavat jutella
jostain
ja
joutuvat istumaan hiljaisuudessa sillä aikaa kun tuijotamme
"Kauniita ja rohkeita" televisiosta?
En jaksa muistaa kuinka monta kertaa soitin siskolleni ja sanoin
"Kuinka
olisi lounas puolen tunnin päästä?" Hän melkein kimpaantui ja
sanoi:
"En voi, pyykit odottaa....tukkani on likainen....olisinpa tiennyt
eilen, niin
en olisi syönyt aamiaista niin myöhään...luulen, että rupeaa
satamaan...."
Ja oma suosikkini on: "Oletko hullu, nythän on maanantai"......

Siskoni kuoli muutama vuosi sitten. Emme koskaan lounastaneet
yhdessä.
Koska me ihmiset ahdamme niin paljon kaikkea elämäämme tänä
päivänä,
suunnittelemme jopa ajankohdan päänsärylle....
Elämme lupausten niukalla dieetillä itsellemme, sitten kun
ajankohta
on
täydellinen!!
Elämällä on tapana kiihdyttää vauhtia kun vanhenemme. Päivät
lyhenee
>ja
lupausten lista itsellemme pitenee.
Monina aamuina, kun heräämme, ainoa mitä elämälle annamme on:
"Minä
aion",
"minä suunnittelen" "ja jonain päivänä, kun elämä on
rauhoittunut...
niin
sitten"
Minulla on yksi niin kutsuttu "elä hetkessä" ystävä, joka on aina
valmis
uusiin seikkailuihin ja matkoihin. Hänen mielensä on aina avoin
uusille
ideoille. Hänen elämänjanonsa on kuin tarttuva tauti. Juttelet
hänen
kanssaan viisi minuuttia ja olet jo valmis vetämään rullaluistimet
vanhoihin
jalkoihisi ja syöksymään täyttä päätä alamäkeen.
Huuleni eivät ole oikeastaan koskettaneet jäätelöä kymmeneen
vuoteen.
Rakastan jäätelöä. Tähän saakka olen vain lusikoinut sen niin
nopeasti
suuhuni, nauttimatta sen viileydestä huuliani vasten. Niinpä tässä
yhtenä
päivänä kun olin kotimatkalla, pysähdyin jäätelö kioskille ja
ostin
suuren
pehmiksen. Jos autoni olisi sinä päivänä törmännyt kallioon,
olisin
ainakin
kuollut onnellisena!
Oletko koskaan katsellut kun lapset leikkivät piilosta tai
kuunnellut kun
sade rummuttaa kattoa? Oletko koskaan katsellut perhosen
ailahtelevaa lentoa
tai seurannut kun aurinko katoaa taivaanrannan taa ja pimeys
laskeutuu?
Juoksetko jokaisen päivän läpi kiirehtien päättömänä paikasta ja
asiasta
toiseen?
Kun kysyt joltain "mitä kuuluu" kuuletko vastauksen?
Kun päiväsi on ohi ja makaat sängyssä illalla, ajatteletko jo
satoja
hoitamattomia juttuja seuraavalle päivälle?
Oletko koskaan sanonut lapsellesi "Tehdään se huomenna" etkä
kiireeltäsi
huomaa surua hänen silmissään?
Oletko koskaan antanut hyvän ystävyyden hiipua unholaan?
Mikset vain soita ja sano "hei"?
Nyt...mene siitä ja nauti tästä päivästä! Tee jotakin mitä HALUAT
tehdä...ei
jotain mitä sinun PITÃISI tehdä.
Jos kuolisit pian ja voisit tehdä vain yhden puhelinsoiton,
kenelle
soittaisit?
Ja mitä sanoisit?
Ja mitä vielä odotat siinä?
Huolehdit ja kiirehdit päiviesi läpi, jotka ovat kuin avaamaton
lahja...heitetty pois ...elämä ei ole kisa!
Ota se hitaammin. Kuule musiikki ennen kuin laulu on päättynyt.
Näytä
ystävillesi kuinka paljon välität heistä.
Lähetä tämä jokaiselle jota pidät ystävänä. Jos tämä viesti tulee
takaisin
sinulle, tiedät että sinulla on joukko ystäviä.

Teille joille lähetin tämän...välitän teistä ja haluan vaalia
ystävyyttämme.
"Elämä ei aina ole pelkkää juhlaa...mutta sillä välin kun olemme
täällä,
voimme yhtä hyvin tanssia!"