IRC-Galleria

Heräsin 6:30. Eiköhän se jo kerro kaiken?

Hetken kuunneltuani sontaa seinän takaa potkin itseni lenkille. KYLLÄ!
- minuutin hiljainen hetki tälle, kiitos -
Löysin jonkun pururadantapaisen tuosta ihan nurkalta.
Eikös siellä - i totalt jävla mörkret - hyökkää joku saatanan rakki melkein niskaan.
Taas lähti yksi niistä yhdeksästä elämästä siinä vaiheessa.
Muutenkin inhoan niitä kuolaavia ja haisevia räksyttäjiä yli kaiken.

Kotosalla nyt sitten onnellisena olen kuunnellut toista tuntia porakoneen
laulua ja toiselta puolelta asuntoa naapurin laulua. Bite me.

Tässä saakin sitten odottaa vain, koska kännykkä alkaa lirkutella.
Uskokaa tai älkää, saan eniten uudenvuoden- vapun- yms. toivotusviestejä ja
yläasteikäisten ihqdaaketjuviestejä sekä YSTÄVÄtekstareita
omalta ihanalta rakkaalta äidiltäni (pienehkö sarkasmi havaittavissa),
joka saa niitä parilta yksinkertaiselta ja käsittämättömän naiivilta 40+ kaveriltaan.
Esim. ystävänpäivänä sieltä pukkaa runoja ja vaikka mitä helkkarin rakkain
ystäväiseni - pierupaskaa ja tottakai myös kortti postitse! Ei yksi toivotus riitä,
ja toisekseen ystävänpäivänähän muistetaan ystäviä, niitä ihmisiä, jotka voi itse
valita lähettyvilleen! Viime vuonna taisi tulla kolme sellaista kersojen mukahienoa
uudenvuodenrunoa. Vituttaa jo pelkkä ajatuskin. Taidan lähettää tänä vuonna
kiitokseksi joululahjaan piilotetusta kettuilusta takaisin tekstarina pätkän Painin
Bye/Die - rallatuksesta.

Jos vuosi 2008 loppuu näin, ehkä se uusi 2009 alkaa paremmin.
No, krapulassa...