IRC-Galleria

Stressitilanteessa estrogeeni kannustaa yksilöä suuntautumaan ympäristöönsä, ts. _tuntemaan_ tarvetta esimerkiksi muiden apuun tai shoppailuun ystävättärien kanssa. Pthyi. Tämä reaktio koskee sekä miehiä että naisia. Testosteroni puolestaan keskeyttää tuon reaktion ja kannustaa toimintaan. Se ei ole itsessään hyvä tai huono asia, joskin täytyy huomioida, että joidenkin lähteiden mukaan toimintakeskeiset strategiat (yritys ratkaista ongelma) ovat monesti yksilön kannalta tunnekeskeisiä (esimerkiksi ongelmasta puhuminen) suositeltavampia. Tämäkään ei vielä kerro muusta kuin siitä, että testosteronitaso korreloi em. kaltaisen taipumuksen kanssa. Asia on muotoiltu niinkin, että biologiset tekijät tekevät tietyt toimintamallit tietoiselle mielelle houkutteleviksi, eivät aiheuta niitä. Nyt on kuitenkin niin, että molemmilla sukupuolilla molemmat reaktiot käynnistyvät jossain määrin; molemmat toimintamallit ovat tietoiselle mielelle houkuttelevia. Liian alhainen testosteronitaso saattaa esimerkiksi johtaa siihen, että huolimatta tietoisen mielen mieltymyksestä toimintaan ja ymmärryksestä sen eduista, on kyky toimintaan heikentynyt (stressitilanteessa!); vastaavasti se, että korkea testosteronitaso keskeyttää käynnistyneen tunnereaktion, ei kerro vielä mitään sen mieluisuudesta tietoiselle mielelle. Jälkimmäisessä tapauksessa stressin ulkoisen aiheuttajan syyttäminen reaktiosta on ymmärrettävästi luontevaa (ja oikeutettua, jos minulta kysytään; tunteet eivät edelleenkään ole pelkkää hormonitoimintaa, joten stressireaktion aiheuttama myrskyn ja tunteiden ylipäänsä välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, ts. edellä kuvattu tiettyjen tunnereaktioiden katkeamistaipumus ei itsessään tee miehistä tunneköyhiä).

On kuitenkin oikeutettua sanoa, että miehet ovat keskimäärin aggressiivisempia kuin naiset. Luonnollisesti ääritapaukset vaikuttavat tähän, mutta miehet yleensä ovat vastuussa ääritapauksista tasan yhtä paljon kuin naiset. Vaikka oikeastaan olen Boyd Ricen kanssa yhtä mieltä siitä, että me naiset olemme ehkä merkittävin stressitekijä miehille.

Tässä hieman lisää faktaa, joka tukee aviomieheni väitettä aggressiivisten poikamiesten suosimisen biologisen isän valinnassa ja geneettisen taipumuksen alkoholismiin välisestä yhteydestä: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2002/3_2002/alkoholi_ja_hormonit_vaikuttavat_aggressiivisuuteen/

---

Lihan syöminen on väärin.

Lisääntyminen on vastuutonta.

Tärkeistä asioista puhuminen yliepämiellyttävällä pohjavireellä on kivaa.

---

Tupakointi muun muassa alentaa estrogeenitasoja. Alkoholi puolestaan kohottaa testosteronitasoja. Muutamin apukeinoin sukupuolemme siis voi nousta patriarkaatin ikeestä ja elää tarvitsematta enää niitä julmureita, sortajia ja ruikuttajia!