IRC-Galleria

Ikuinen lapsi.

*Lasten naurua ja kulkuneuvojen ääniä*

Intro:

Visionäärin katse kauas kantaa
mut matkamiehen laukku silti painaa
nyt lepohetken suon taivalten jälkeen
kun huomasin kartassa etapin tärkeen

se on tässä ja nyt, ollut aina ennestään
mut aika pysähtyi ja vei mennessään
pienen miehen levottoman joka rakastui
tiehen ja viereen motarin istui, oi

Verse 1:

Yöllä sillalla lahden motaria tsiigaan
tällaista kauneutta ei oo koskaan liikaa
mut kukaan ei vastaa puhelimeen - se on harmi
tän jakamisen ilon meikä poika tarvis

fillarilla fiilareissa hämärässä poljin
kotiseudun mannuille joille hattua nostin
näitä iltoja oli aikoinaan tuhannen ja yhden yön verran
päässäni usvaa kun mietin milloin viime kerta

oli, se sitä kapina-aikaa oli
kun ei tuntunut turvalliselta oma koti
tien päällä on aina tuntenut elävänsä
tyytyväisellä mielellä lyhyttä elämäänsä

visionäärin silmät siellä missä horisontti siintää
seuraava päämäärä tähtitaivaalla kiiltää
tästä on hyvä jatkaa kun kaikki tiet vie roomaan
asti, en pelon kelois koomaa vaikka olen vielä lapsi

Kertsi:

Ikuinen lapsi löytää leikkikentät
sil on jalassa aina upouudet kengät
se sokkona kävelee kohti ulottuvuutta
jossa kaikki on uutta ja tuntuu tutulta

ikuisen lapsen löytää leikkikentält
sil on jalassa aina upouudet kengät
silmillä visionäärin taikalasit, ei oo tavis
mut silti se toisinaan miettii kuka sen kotiin hakis

Väliosa:

Kiitoradalla, juna näkyvissä
matkustajat aina aika hyvissä
ajatonta unelmaa luulen eläväni
siitä kertoo katkennut ranne, se oli kellokäsi

Verse 2:

Moottoritie on kuuma, niin se pelle sanoi
sitä pimeässä kulkiessa harvemmin varoin
katulampun alla hehkuu - ei valotta tiellä
mut joskus kummitukset tulee eteen - en kiellä

mörköjä on, muuallaki ku muumeissa
ne näkee niitä, ne jäbät huumeissa
mut tien huudeilla ei oo pelolla sijaa
ikuisuudessa on aika vitusti tilaa

ääretön, äänetön, säännötön polku
en käytä suojatietä vaikka tulis kolhu
ja kierrä työmaata vaikka näkyis stevari
seikkailijaluonnetta ei kiinnosta nevarit

huolet painaa harteilla mut mul on reppu
salaisuuksil ja matkan aarteil tukotettu
kerran näin tien ylittävän ketun, se inspas
jos haluttas voitas kiertää maailman ympäri kimpas

Kertsi:

Ikuinen lapsi löytää leikkikentät
sil on jalassa aina upouudet kengät
se sokkona kävelee kohti ulottuvuutta
jossa kaikki on uutta ja tuntuu tutulta

ikuisen lapsen löytää leikkikentält
sil on jalassa aina upouudet kengät
silmillä visionäärin taikalasit, ei oo tavis
mut silti se toisinaan miettii kuka sen kotiin hakis

Verse 3:

Ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
en kuuluu kansaan vittu viekää mut hoitoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
joillekin kelpaamaton mut kela loput hoitakoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
haikeena huokaan kun smurffit tulittaa sakkoo

vittu enhän mä edes omista lompakkoo

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
huoletonna huolet on mut patsasleikki loppukoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
niin kuolematon pentu tarttuu kolpakkoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
kiipesin pajunvartta pitkin - sattumaa vai kohtaloo

tää lapsi ei kasva aikuiseksi
koska se leikkiä laskee ikuisesti.