IRC-Galleria

Ikuinen lapsi.

*Lasten naurua ja kulkuneuvojen ääniä*

Intro:

Visionäärin katse kauas kantaa
mut matkamiehen laukku silti painaa
nyt lepohetken suon taivalten jälkeen
kun huomasin kartassa etapin tärkeen

se on tässä ja nyt, ollut aina ennestään
mut aika pysähtyi ja vei mennessään
pienen miehen levottoman joka rakastui
tiehen ja viereen motarin istui, oi

Verse 1:

Yöllä sillalla lahden motaria tsiigaan
tällaista kauneutta ei oo koskaan liikaa
mut kukaan ei vastaa puhelimeen - se on harmi
tän jakamisen ilon meikä poika tarvis

fillarilla fiilareissa hämärässä poljin
kotiseudun mannuille joille hattua nostin
näitä iltoja oli aikoinaan tuhannen ja yhden yön verran
päässäni usvaa kun mietin milloin viime kerta

oli, se sitä kapina-aikaa oli
kun ei tuntunut turvalliselta oma koti
tien päällä on aina tuntenut elävänsä
tyytyväisellä mielellä lyhyttä elämäänsä

visionäärin silmät siellä missä horisontti siintää
seuraava päämäärä tähtitaivaalla kiiltää
tästä on hyvä jatkaa kun kaikki tiet vie roomaan
asti, en pelon kelois koomaa vaikka olen vielä lapsi

Kertsi:

Ikuinen lapsi löytää leikkikentät
sil on jalassa aina upouudet kengät
se sokkona kävelee kohti ulottuvuutta
jossa kaikki on uutta ja tuntuu tutulta

ikuisen lapsen löytää leikkikentält
sil on jalassa aina upouudet kengät
silmillä visionäärin taikalasit, ei oo tavis
mut silti se toisinaan miettii kuka sen kotiin hakis

Väliosa:

Kiitoradalla, juna näkyvissä
matkustajat aina aika hyvissä
ajatonta unelmaa luulen eläväni
siitä kertoo katkennut ranne, se oli kellokäsi

Verse 2:

Moottoritie on kuuma, niin se pelle sanoi
sitä pimeässä kulkiessa harvemmin varoin
katulampun alla hehkuu - ei valotta tiellä
mut joskus kummitukset tulee eteen - en kiellä

mörköjä on, muuallaki ku muumeissa
ne näkee niitä, ne jäbät huumeissa
mut tien huudeilla ei oo pelolla sijaa
ikuisuudessa on aika vitusti tilaa

ääretön, äänetön, säännötön polku
en käytä suojatietä vaikka tulis kolhu
ja kierrä työmaata vaikka näkyis stevari
seikkailijaluonnetta ei kiinnosta nevarit

huolet painaa harteilla mut mul on reppu
salaisuuksil ja matkan aarteil tukotettu
kerran näin tien ylittävän ketun, se inspas
jos haluttas voitas kiertää maailman ympäri kimpas

Kertsi:

Ikuinen lapsi löytää leikkikentät
sil on jalassa aina upouudet kengät
se sokkona kävelee kohti ulottuvuutta
jossa kaikki on uutta ja tuntuu tutulta

ikuisen lapsen löytää leikkikentält
sil on jalassa aina upouudet kengät
silmillä visionäärin taikalasit, ei oo tavis
mut silti se toisinaan miettii kuka sen kotiin hakis

Verse 3:

Ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
en kuuluu kansaan vittu viekää mut hoitoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
joillekin kelpaamaton mut kela loput hoitakoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
haikeena huokaan kun smurffit tulittaa sakkoo

vittu enhän mä edes omista lompakkoo

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
huoletonna huolet on mut patsasleikki loppukoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
niin kuolematon pentu tarttuu kolpakkoon

ikuinen lapsi oon, ei maailma mahdu lompakkoon
kiipesin pajunvartta pitkin - sattumaa vai kohtaloo

tää lapsi ei kasva aikuiseksi
koska se leikkiä laskee ikuisesti.

"We are always acting on what has just finished happening.
It happened at least 1/30th of a second ago.
We think we're in the present, but we aren't.
The present we know is only a movie of the past."

Tätä taiteilijan arkee eli taiteenteko on vaikeet
rappio saa haikeeks luovuus olis tarpeen
pensseli kädes, taululla mustaa ja valkoista
sisäinen lapsi taitaa olla - lomamatkoilla

tätä taiteilijan arkee eli taiteenteko on vaikeet
ei oo tilaa sille synnyttämisen painees
taidetta taiteesta syntyy ku on vaikeeta
sen tekeminen - tuotoksistaan haikeena

sekin on taidetta.

Verse:

Kaupungin valot loistaa kuin auringon valo
kulkea hämärässä emmä taho
tahon nähä kirkkaat kasvot ihmisten
pimeäs ei näy valo lämpimän ihmeisen

läpi avaruuden valo pallollemme virtaa
elävöittää koskettaen kehojemme pintaa
äiti maa pyörien tanssii ja
toisaalla on yö
ennen aamunkoittoo pimeässä elävien
sydän lyö

pohjolassa kaamoksessa valon säteitä harvakseltaan
pohjantähden pilke silmäkulmas kummastellaan
on pimeää, mut ei varjoja lainkaan
senkin se valo saa taiallaan aikaan

tähti palaa mut ei sen ydinpommit katalii
lämmön aallon laskee kuin peitteen päälle lapsen
siis lamppu päälle tai kynttilä tunnelmallinen
homo erectus näytti tulen teon, valon mallin sen

Kertsi:

Mä näen ympärilläni paljon valoa
sen peilikuvana myös paljon varjoja
onni paljon kätkee alleen, ihminenkin valon jatke
yksi elämän salaisuuksista kätkeytyy valon alle

tää on kunnianosoitus kaikelle valon aikaansaamalle
esimerkiks sun aurinkoiselle naamalle
yö koittaa ja tähdet kaukana lymyilee
mut silti se kuu-ukko vaan hymyilee

valoa heijastaen.

Riimiä, runoa ja oivalluksia:

"On visionäärillä olemisen kuviot mielessä."

"On niin palkitsevaa olla joka hetki kaikkeuden
KESKIPISTEESSÄ, ei KESKIPISTEENÄ!"

Musiikki, rakas ja työ, siihen tahtiin mun sydän lyö. Rimmaa hyvin mun tän hetkistä kokemusta.

Yhden entisen parhaan hyvän kaverin pikkusisteri pyys mua kaveriks feisbookis. Enn oo nähnyt niitä moneen vuoteen. Majaleikit Hepen kaa.. huhhhhhu :D ! Muutenkin niin virran vietävänä ollut, ja tänään äänitettin ("äänitettin" Rasen mutsin luuril :D) KORSO UG meni yllättävän hyvin tulossa sellasta räpää mistä uugeematsun diggarit pitää, huhuhuhh.

Into. Ja teoriasta ollaan luisumassa käytäntöön, pikku hiljaa mut hiljaahan se hyvä tulee. Lähden tekemään sitä mitä ei mukamas jaksa, yleensä se kokemukseni mukaan palkitsee antoisammin. Kiitos näistä. Ja pääsen ehkä Korson kirjastoon duuniin, jee!

Ja tomaattibasilikasoppaa rakkaan kaa, hyvä leffa ja mesta eli rakas koti, syvä tyytyväisyyden huokaus päättää tämän tunnelatauksen.

Intro:

Kuosi-koponen sananjalkana
mut ei mikään saatanan sanansaattaja
tänään kerrotaan vähän mitä jengi tietää
tai luulee et tietää kuhan ymmärrys riittää

vuodet on vierähtäneet ku keilapallo
mut mihin osoitteeseen ei ne keilat oo paljoo
kerenneet kaatuilee joten otetaan sille
meidän piri-piirileikkien koviksille

Verse 1:

Korso uugee myöhään heräilee
syy siihen huulillani lepäilee
jengi on aina yössä eli leipätyössään
tänäänkään ei tarvi vyötä löystää

leipänsä voi tienaa täällä monellakin tapaa
silti suurimman osan sossuluukulla tapaat
meitsi tapaa kikkailla sakemannin masseil
se on natsikultaa jolla säädetään nappei

kävelevä maatti, on se saku hoosee narkki
mut ei se meitä velo, nääs oo systeemin vanki
ja tästä se lähtee, melkeen henki lähtee
ku missäkään muus paitsi narikas oo järkee

eli mäntsälästä korsoon
tomppa lanssilla hoitoon
sairaalasta käsin
doupinsäätöö aamunkoitton

ja sonja silmät vinos ihmettelee
mihin vittuun kaikki lähti kämpästä menee
mut ymmärtänee ku meil oli kovaa päällä
ja uuden kräkhaussin voi perustaa säällä ku säällä

sen takaa jepa ilman jepareita
ennen tokaa erää seinät riekaleina
se on kato teräsmies, keuhkotkin rautaa
kastelee kukkansa ku hiphoppi pauhaa

ja alluli, se runkkari ja piilohomo
fägäririnkimme kiero pomo
niin streittiki muka ku meikä perjantai-iltana
mut meikälle natsaa kakkoseen illalla
kultalonkeroo ja kulta kainaloon
monta kuukautta oot ollu pillusaamaton
burmalaista verta ja näyttääkin siltä
lettinsä kera eskobarin kätyriltä

jesse aveliin ja psaikedelik mediteissön
ujo mut luottaa frendeihin ja puhumassa seisoo
muiden possen jäbien rinnalla
en vaihtais pois teitä mistään hinnasta
aika sen mihin nää valinnat vie
mut loputon se on - se elämän tie
ei tie kodista alkoon tai säätötalkoisiin
vaan tielle jolla pukeudutaan joko mustiin tai valkoisiin.

Kertsi 1:

Mitähän jengi tänään puuhata mahtaa
kuorossa laulaa - kaikki natsaa
ja se on ainakin - satavarmaa
et joka toinen ottaa sen - satasen lainaan

me kuljetaan vaan - radan varrella
eli meiningeis on - fiilis tallella
toistaseks kuljetaan vaan - radan varsilla
toistaseks on arvoo - muullakin ku kuosilla.

Verse 2:

Hei soita jos koivikseen tuut, niin kuin me kaikki muut
ilman sua täältä jotain olennaista puuttuu
läpät huumoriarvon läpäisevät ja pyhän häpäisevät
sun kuuluu tuoda mukamas mukanas jotain hulluu

settii ettei tartte kaeumpaa lähtee ettii
igorin kengän polkemaa lättyy siihen alkaa jo väsyy
kotipuutarhuri-inkvisitio siihen on pääsyy
ku huumesota päättyy mä heilautan pablolle kätsyy

Väliosa:

Happobudelista friistailiin ja joku väsää lainei
meikä oottaa innoissan ku eduskunta vitun vaalei
niin kauan ku pomon penkeil on kurittomii aaseja
mä säädän douppini teidän palkkamasseilla

(Skit-väliosa)

Montako pajaripäätä tarvitaan sydäämään bongi?
sanoisin että seitsemän sitä pitää tonkii
yksi yrittää ottaa hittiä
kaksi taas antaa flekkiä
pari ympäröi muut - siis tuulelta suojaa
loput vaan nauraa ja syvään huokaa

montako hittipäätä tarvitaan sydäämään spliffi
no niin monta et saadaan tiivis tuuttirinki
mä nuolasen ennen ku tipahtaa
tötsyt tuutista poroksi palaa

Kertsi 2:

Mitä holleilta kuuluu lapset leikki ku hullut
kuin pullosta tullee no on se sieltäkin tullut
korsosta kuuluu ja leuat loksuu
on niin paljon sanottavaa eikä näy loppuu

leikki on leikkii niin kauan ku osaa lopettaa
tattiteme tietää miten liika leikki opettaa
eihän tätä vittu kestä hullukaan
ai niin, näähän on hullujen juttuja

holleilta kuuluu - jokin siinä kutsuu
korsosta kuuluu - tuttuu juttuu
lähetään taas - leikkimään hulluu
tähän läpän tsunamiin - arkadianmäki hukkuu

käki kukkuu neljäkakskybäsen aikaa
tänä iltana me tehdään taikaa
jesse krissel ja buddhal ei oo siihen sanomista lainkaan
korkeintaan learyn timil tai hofmannil -
jee happo tipit

ghettoproffa sananjalka
tänään ei oo epävarma
läpän heitos kaato varma
mä ghetto profetiaa - löpisen vaan
ei sen kummempaa.

Kertsi 1 (2x):

Mitähän jengi tänään puuhata mahtaa
kuorossa laulaa - kaikki natsaa
ja se on ainakin - satavarmaa
et joka toinen ottaa sen - satasen lainaan

me kuljetaan vaan - radan varrella
eli meiningeis on - fiilis tallella
toistaseks kuljetaan vaan - radan varsilla
toistaseks on arvoo - muullakin ku kuosilla.

Vika verse:

Yy kaa koo kaikki meni jakoon
eikä köyhänkään tarvinnu juosta hupia pakoon
solidaarisuus sanomattakin totuus
näillä kulmilla ei mikään juttu uus

meille tutuks tuut ilman roope ankan omaisuut
mä haluun vaan jakaa ja antaa - tutustuu
luulot on aina ja oletukset voi painaa
villasella eli tervetulloo just sellasena ku oot

vedestä viiniä kyhään ku kikat osaan
en tarvi messias-syndroomaa loitsujeni lomaan
mut - välil tuntuu et oon hajoomas ja tarvisin lomaa

sitä vartin lomaa

KU SEURAAVII VETOI ODOTETAAN, HAHAHAHAHAHA!

Hiljainen, feidaantuva outro:

ghettoproffa sananjalka
tänään ei oo epävarma
läpän heitos kaato varma
mä ghetto profetiaa - löpisen vaan
ei sen kummempaa.

Perustin aika paljon itseäni, ns. "opastuksiani" ja elämäntapaani kuvaavia yhteisöjä, oli kyllä hauskat hetket noiden kanssa. :D

Tuntee, sen tuntee
ettei muka mitään tunne?