IRC-Galleria

Huomenna on enon hautajaiset...mielenkiinnolla odotan ku on 13.pv ja perjantai et mitä tuleman pitää...no jospa kaikki menisi hyvin kumminkin. TOivottavasti...
On se muuten jännä toi mieli taas kerran ku millään en saa päähäni mistä enoni käyttämä lempinimeni on peräisin -harakka- on ollut yksi lisänimeni jo pienestä pitäen ja silti en muista vaikka kuinka yritän että mistä olen moisen nimeni ansainnut...heheh...
On tullut muisteltua että miten n. kymmenen vuotta sitten oli vieläniin hyvissä väleissä enon kanssa ja läheinen...käytiin joka syksy aina yhdessä mummolan metsissä sienestämässäkin,
hän se juuri minulle opetti mitä sieniä voi syödä ja mitä ei,opetti tekemään pajupillin ja onkimaan ja perkaamaan kalaset...Muistan jopa sen että joka syksy kun olimme keränneet marjat pensaista ja pieneltä pellolta perunat ja porkkanat yms. niin kerättiin ja haravoitiin lehtiä isoksi röykkiöksi ja hän heitteli sitten siihen kasaan ja sehän oli maailman hauskinta...hän keräsi kanssani hirveän kasan vaahteran siemenkotia "neniä" joita sitten liimailtiin tietysti nenään ja otsaan!
Näin sitä huomaa ettei ole tavallaan arvostanut sitä mitä on saanut ennenkun sen menettää,ihminen pitää kaikkea niin itsestään selvyytenä.

Tässä on Enoni muistolle:

Hän sinne kaupunkiin valkoiseen lähti.
Sn kauniin ja rauhan maan satamaan,
hänen laivansa hiljaa lipui,
taivaan kotiin matkaaja palaa.

EI ole ikiunessa, ei ole poissa,
on tuhat tuulta puistikoissa,
on valon välke aallokossa,
on timantti hankien loistossa.

Ei ole jättänyt meitä,ei ole vaiti.
On lintujen laulu taivaan sinessä,
on kuiskaus vihreässä metsässä,
on henkäys keväisessä tuulessa,
on syyssade joka putoaa hiljaa.
Hän on yksi kirkas tähti,
lähempänä jumalaa.