Hyllyni on jo täynnä kirjoja ja kansioita, mutta monta laatikkoa on vielä purkamatta. Tallinnasta ostetut turkinpippurit ovat kovettuneet yhdeksi klöntiksi pussiin, pussi on ollut niin kauan avaamatta ja syömättä. Elän elämää, jossa olen vain harjoittelussa, näen ystäviäni, olen netissä tai katson televisiota.
Viikonloppu Ryttylässä teki hyvää vaihtelua tähän kaikkeen. Haluan isona lähetystyöntekijäksi. Tuntuu kummalta sanoa se ääneen monessa paikkaa, kun sitä on kuitenkin monta vuotta ajatellut lähinnä vain omassa pienessä mielessään. Siihen menee vielä vuosia, ja tiedän vaihtavani usein suunnitelmiani, mutta se tuntuu aika vahvalta kutsulta ja hyvin paljon siltä, että niin tulen tekemään. Tietysti kaikki on hyvin monesta asiasta kiinni, tiedän sen.
Vietin sunnuntai-iltapäivän/illan Järvenpäässä. Siellä oli hyvä olla.
Opettajani kävi tänään harjoitteluvierailulla. Hän sanoi monta fiksua asiaa. Keskustelu teki hyvää. Pitäisi vain ajatella kovin kovasti raporttia tehdessä.
Äiti oli löytänyt ensimmäisen tyynyliinan, jonka Meri on mulle tehnyt. Siinä on muumipeikko ja niiskuneiti. Minulla on ikävä, vaikka järki sanoo, etten edes tunne ihmistä kunnolla.
Paljon pieniä hyviä hetkiä on ollut monen väsyneen päivän joukossa.