IRC-Galleria

UrsulaR

UrsulaR

Perusolotilana onni ja rauha <3 Kiitos <3

Uusimmat blogimerkinnät

Blogimerkintä

« Uudempi -

[Ei aihetta]Maanantai 13.01.2014 17:39

Ja nyt kahden lapsen äiti.

Tytön ja pojan.

Miten suurta tyydytystä ja täyttymystä tunnenkaan.

Pyykistä ja vaipasta toiseen, kerhosta perhekahvilaan, illasta iltaan, aamupalasta aamupalaan, aina kiitollisena hetki hetkeltä.

Ihan jokaisen uhmakenkun päälläollessa ei ehkä aina muista niin tietoisesti kiitellä, mutta viimeistään silloin kun se jo hiljakseen osoittaa tyyntymisen ensimerkkiä.

Täydessä mitassaan se on taas kun pienet käsivarret kiertyvät kaulaan, ja pieni suloinen lapsen ääni sanoo "voi latas äiti".

Tai kun maailman rauhoittavin ääni, vauvan maitopartainen tuhina ja pienen pieni jälkimaistelun maiskutus, tuntuu kaulaa vasten.

Ei sitä osaa sanoin kuvailla sellaiselle, joka vielä nuoruuttaan ja asettumattomuuttaan tohisee ettei ymmärrä sellaista että hommataan talo ja kaksi autoa ja pari lasta, ja sitten vaan raahustetaan työn ja kodin väliä. Että mitä sisältöä sellaisessa muka on, kun ei edes matkustelemaan pääse. Ei pääse edes tekemään mitään suurta.

Miten sen kuvailet, ettei millään muulla, ei omalla väsymyksellä tai harrastuksiin pääsemättömyydellä ole mitään merkitystä. Ei silläkään että oma terveys on kiikkulaudalla odotusaikana ja henkikin pelissä. Ei millään muulla kuin sillä että rakkailla aarteilla olisi mahdollisimman hyvä.

Mitä niin suurta voi ihminen tehdä, kuin antaa toiselle elämän ja saattaa mahdollisimman pitkälle siinä.

Niin väliaikaistakin tämä vielä. Kun vain saa joka hetken elää täysillä tässä. Kyllä sitä ehtii sittemminkin muuta, sitten kun muu on enää vähintään osittain pelkkää lapsen pesään jättämän kolon paikkuuta. Tai minän uudelleen löytämistä. Minän, joka on itsekin syntynyt uudelleen, arvoiltaan erilaisena ja kyvyiltään täydempänä.

Miten sen selität sellaiselle, joka ei sitä vielä voi käsittää. Miten selität lapsia edeltävän elämän onttouden sellaiselle, joka ei ole vielä onttouttaan huomannut.

Tai miten selittäisit minulle sellaisen elämän sisällön ylivertaisuuden jossa ei ole sijaa sille mikä on minulle elämääkin suurempaa.

Tämä on minun elämäni. Onnekseni.

Yltäkylläisen siunattu <3

Luoja auttakoon ja tukekoon heitä, jotka vastentahtoaan tästä jäävät paitsi. En tahdo loukata heitä säälilläni. Toivon vain voimaa rakentaa kokemastaan voimavaroja.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.