Aamulla suhasin taas taksilla keskussairaalaan reumapolille. Sain taksilapun jee. Lääkäri totes että ei sulla mitään reumaa ole, eiku menoks vaan. Jeah. Mut kylhä mä sen tiesin , en missään vaiheessa uskonu koko reumahöpinään. Piupau.
Oli joteski sellanen nwobhm-keli. Brittiläinen sumusää. Kolea ja ankea mut kummiski leuto =O Tai jotain. Hyvähän se on taksin lämpimästä kyydistä, ovelta noudettuna ja ovelle tipautettuna leudoksi kehua =D Ooo diivailua =D
Jaha. Ja sitten menin reeneihin. Istuin siviileissäni siihen salin reunalle penkille ja jotain näpersin siinä. Yhtäkkiä oli kynsi revenny ja aattelin purasta irtoroikaleen irti. Ni au! Repeski vähän liian pitkältä ja verta tirskahti. Hekottelin hetken että oon mä näppärä. Kehtaako no kehtaa, no ei kehtaa...kehtaanpa...
Hihkasin vetäjälle että ei sulla ois teippiä tai jotain, pikku haveri sattu... Se puisti päätään, sanoin että älä ees kysy. Kaivo teippiä, näpräsin sitte sormeni nättiin pikku pakettiin.
On se raaka laji...damagea tulee vaikka vaan penkillä istuu. Hui.
Oli kiva katella ku pojat potki toisiaan. Jotenki aattelee vähän erilailla kaikkia potkuja ja ninjailun saloja kun tarkkailee muitten tekemisiä ja mielikuvareenaa. Saa nähä sit ku pääsen taas oikeesti livenä touhuumaan. Ehkä en osaa enää mitään. Tai sit.....
Ja pojat oli niin jotenki söpöjä panssareissaan ja kypärissään ku ne könys puolapuilla ja venytteli, ihan liikutti, näytti ihan pikkupojilta jossain ylisuurissa vermeissä =,) Eeeeei oo vauvakuumetta, ei eieieiei oo.
Sain reikihoidonki. Kakkostason... Kylläpähän tuo tais perille mennä..... =o
Jaha. Jääpi nähtäväksi mitä huominen tuo tuollessaan. Sitä odotellessa,
heissulivei!