IRC-Galleria

Saattaapi olla että meikäläisen elämäntavat nyt muuttuu. Ihan pikkusen. Ei liikaa. Tai no, saa nähä.

Mikrolla en kyllä enää ruokaani lämmittele...hyi.....ja kaikkee.

Vessateksti.. Sisäisen rauhan merkkejä..


Tätä vaarallista tautia tulee varoa. Sen nimi on sisäinen rauha ja elllemme ole varovaisia, se voi saada laajemmat mittasuhteet. Sen merkit ja oireet ovat seuraavia:

1. Halu antaa asioiden tapahtua itsestään yrittämättä ohjata niitä väkisin.

2. Hymynväreet ilmaantuvat usein suupielille.

3. Yhteyden kokeminen muihin ihmisiin ja luontoon.

4. Usein toistuvat kiitollisuuden kokemukset (tai jopa jatkuvasti).

5. Pyrkimys ajatella ja toimia spontaanisti mieluummin kun vanhojen kokemusten ja pelkojen ajamana.

6. Päivänselvä kyky nauttia joka hetkestä.

7. Turha huolehtiminen häviää.

8. Ristiriitoihin osallistuminen lakkaa kiinnostamasta.

9. Muiden motiivien arvaileminen lakkaa kiinnostamasta.

10. Muiden tuomitseminen lakkaa kiinnostamasta.

11. Itsensä tuomitseminen lakkaa kiinnostamasta

12. Syntyy kyky rakastaa odottamatta vastarakkautta.

Jos sinulla on jo useimmat näistä oireista, saattaa olla jo liian myöhäistä. Jos tunnet jonkun jolla on näitä oireita, olet hänen vaikutuspiirissään omalla riskilläsi, sillä se voi olla tarttumisvaiheessa..

Tälläsen rauhan voi antaa Jeesus.. Ite taidan olla pahemmastikin "sairastunut" ....

Voi flunssa rakas älä tule nyt..älä tule =( Nyt kun saisin reenata... =(

Tai jos tulet niin tule just nyt, mutta mene pian pois...sori =( Oot ihan kiva otus mut nyt on vähän huono hetki =(

Maanantaina alkaa reenit!!!!

Sinne meni! Ja oli muuten ihan mielettömän antoisa ja kasvattava vuosi!!

Kiitos kaikki te jotka vähänkin elämääni olette liittyneet. Kiitos kiitos kiitos. Kiitos teillekin eikä mitenkään vähäisissä määrin kiitos jotka minua satutitte. Opetitte minulle paljon. Kiitos.

Kiitos kaikki te jotka minua tuitte ja olitte kavereitani ja ystäviäni. Voi miten sain paaaaaaaaaaljon lisää ystäviä ja kavereita =) Ja opettajia.... ohhoh.... =O

Anteeksi kaikki te joita vähänkin satutin tai loukkasin. Olen vilpittömästi ja syvästi pahoillani. Rukoilen loukkauksieni koituvan teille siunaukseksi.

Oli muuten kivat pirskeetkin =) Aina reenit =)

Luottavaisin mielin loikkaan uuteen vuoteen. Innolla odotan mitä kaikkea se tuokaan. Ja nyt kyllä otan itseäni niskasta kiinni ja kohennan tapojani ja elämääni. Toivon ohjausta ja siunausta kaikkiin valintoihini, tonnikalapurkin valitsemisesta elämäntehtäväni haasteisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Ja uskonpa mitä vakaimmin että oi tulen niitä todella saamaan. Niin paljon asetettiin tielleni menneenä vuonna tienviittoja ja vinkkejä yms, en voi enää mitään muuta kuin luottaa ja uskoa. Itse asiassa on muuttunut jo tiedoksi. Varmaksi tiedoksi. Minua ohjataan ja autetaan. Ja rakastetaan.

Kiitos kaikki enkelit ja korkeat olennot, kiitos jumalat ja kaikkeus! Kiitos kiitos kiitos!!!

<3

Ja ihan vaan tiedoksi kaikille... Juu. Ei. En ole kasvattanut partaa. Mulla nyt vaan on leuassa mustelma.

Jokunen jo etäältä kuikuillut ja kysynyt "onks sulla parta"

Murh. Vaikka tosin jos sattuisi kasvamaan niin miksipä en vaikka kasvattaisikin pientä pukinpartaa. Hienohan se ois. Ellei peräti cool...etten sanois...

Noku kännissä pitää nujuta.

Haha. Ohan se ny luutunu...jestas sentään...ja vielä hyvinki.

Eiku reenaamaan vaan!! ...tietyin rajoituksin.... Kaks kuukautta vielä ni sit saa alkaa tekeen kunnon voimareeniä ja hakkailemaan kaikkee. Hiphei. Eikä ne ryöstä mun rautaa =)

Kyllä on ollu ihku kivaa ku on niin paaaaaaaljon ihkuja ihmisiä =) Hihi. Kivaa ollu. Ja huomenna taas.

Jänskättää ehkä vähän yllättävän paljon huominen kontrolliröntgen. Ku tuntuu vähän jännälle toi. Mut jos se on vaan se kun oon alkanu liikutteleen sitä. Ni jos se on vaan siitä vähän ihmeissään. Mutku pelottaa ettei se ookkaan vaikka yhtään luutunu tai sit on menny uudestaan ihan rikki. Mutku ei oo sattunu silleen tai siis mitään rysähelly ni ei kait se voi olla rikki menny. Ja ku ei satu. Mutku eihän se oo missään vaiheessa sattunukaan. Silleen. Ni ei voi sen perusteella tietää ees! Hui. Mitä jos en uskalla mennä?

O-ou. Mitä jos en voikaan alkaa vielä reenaamaan? Ni jos se vaikka pitää heti leikata toi rauta pois tai jotain ku joskus kuulema ei ala luutuun niin kauan ku on metallia ku tulee hylkimisjuttuja. Tai jotain. Ni sitte tulee taas pari kuukautta reenikieltoo eiku rajotusta. Tai jos mulla on joku vika ettei mun luut vaan luudu? Tai et ne on ihan superyli heikot? Ni apua!!!

Hui. Iik. Mitä jos en saa enää ikinä reenata tai hyppiä ja loikkia ja ryskis pam mitään kivaa kaatuilla ja silleen. Ni mitä mä sitte teen?

Iik. En ehkä ala. Tai alkas. Huh.

Juu ei nyt iltapalaa ja nukkuun. On kai se mentävä vaan sinne. Mut hui.

O-ou. Kai se on sit karma tai oma moka. Mut eeeeeeenhän mä nyt anna sellasen lannistaa =) Hiphei ja hurraa kun on kaikkee kivaa joo ja ihku laalaa ja rakkausihanaa <3

Kiitos taas Herra =)

Öitä ja aamen.

Ja näin sitä mennään taas.

Huhhahhei ja rommia pullo!! \,,/

...ja vähän sitä sun tätä muutakin....

I´m going thrue changes.

Vaik en ookaan menettäny best friendiäni. Enkä oo sad enkä unhappy. Kai.

But I´m going thrue changes. And they are big. Vaik ei ees oo. Ja silti on.

Eikä ota selvää fiiliksistä. Ja siitä mitä haluun. Ja onko sillä väliä mitä haluun. Oho. Mut mitäpä siitä jauhamaan. Pitääkö aina tilittää....

Ja nyt kun riisiä keittää ni se haisee ihan riisipuurolle... Hei, joulu meni jo!!

Joopa. Halipula. Ja suukkopula. Ja pusu. Ja kainalo. Ja sillee...

Uskallankohan mä ikinä. Tai rakastunkohan mä koskaan vielä. Hmm. Mut ainahan sitä voi keskittää elämänsä muihin asioihin. Ei kaikkien oo pakko. Ja muahan vaan kumminki ahistaa ajatuski...huh... puistattaa... Ja paremminhan sitä pystyy ku ei. Tiiä vaikka vielä tekisin sen mitä kummiski haluun.

Luopus kaikesta ja omistautuis palvelemiselle ja sellaselle. Vaik menis johki vapaaehtostöihin tai kehitysmaahan tai luostariin tai jotain. Pitäs vaan vähän ehkä muuttaa juttuja tässä elämässä. Haha. Mistähän mä ton "vähän" tähän repäsin =DD

Jea. Nyt aamukahvia ja iltapalaa. Kaamee nälkä =O