IRC-Galleria

Kun tekee kaikesta jännää seikkailua ja pysyttelee avoimin mielin ja aistein, niin ei tule tylsää hetkeä ja on kivaa =)

Se on niin helppoo =)

Mitähän mä oikein aattelin ku tätä elämää suunnittelin... =OO Jotain oon ihan kummia tuuminu. Sielut on kyllä ihan hassuja, sori vaan. Heh. En tajua aina....

Jotain järkee kai tässäki vaan on. Kiduttaa ihteään tälleen..ehkä... =DD ...?!?!?!

Hehe...jos mun sielu on oikeesti yhtä tällänen tyhmänsisukas ja kunnianhimonen addikti ja hyvitystahtoinen ja oppimishaluinen reenihullu ku tää minä, ni se on sillä lailla että tää sattuminen ei muuten vielä loppunu...eikä muuten tuu loppumaankaan... =DDDDDDDD Voi herra armahda....hehe... Voi huokaus...että pittää ihmisen olla.... =DDDDDD

No ei kait siinä...näillä se on vaan mentävä... Pitää kyllä vähän koittaa neuvotella itteni kanssa...jotta joskohan se nyt alkais hei riittään...kamoon...alkaa säälitää jo raasu ku niin sitkeesti vetää... Pikkunen. Rempoo ihtesä hengiltä vielä.... =S Pakkohan tohon on jo alkaa puuttumaan...

*voimahali*

Kyllä mulla on niin ihania ihmisiä mun elämässä. Rakkaat....kiitos <3

Mihin mä ilman teitä joutusinkaan....en uskalla edes ajatella. Ootte mun voima ja turva, tuki ja lohtu. Ilo ja onni, siunaus ja taivahan lahja.

Olette mun elämäni valo. Kiitos <3

Itseasiassa voimaa luopua tahdostani.....pliis tänks.

Niin usein olen rukoillut voimaa. Voimaa toimia oikein.

Olen vain unohtanut rukoilla tahtoa toimia oikein.

Heikko. Niin heikko olen.

Hihi....ihihhi..... Vähän tuli nyt kyllä yllärinä tää.... =) Hihi.....tsihihihi.... Vähäks oon nyt iha...ihihi....

Vihree \o/ Ihihiiiii en ehkä kestä =O Aattelin ihan että kai mä ne vihreet natsat saan....mut sainki ihan vihreen koko vyön =OOO Ihhiiiii...

Nyt alko muuten vasta se reenaaminen sitte =) Tänks ja kiitos =)

.....ihihi.... tsihi... =D

Oootteko hei huomannu miten paljon tuolla on kukkia? On tuomen, omenan, vadelman, mustikan, ja ties minkä puun ja pensaan kukat. Ja tietty noi kukkakukat niinku. Kaikkii vuokkoja ja kelloja ja tiukuja ja mitä näitä nyt on. Hihi. Ja kuusen ja männynki! Ihan yhtäkkii tullu =O Pops poks plop tups plups niitä vaan tulee =O Niinku elokuvissa. *bling ding zap puf*

Ja onkohan mitään niin kaunista vihreetä ku on keväinen koivunlehti?

Oi. Ja miten kauniita sävyjä löytyy järven pinnasta! Ja lintuja ja surriaisia. Pääskysetki on jo tulleet. Satumaista <3 Oooo...nuuhkikaa....pysähtykää hetkeksi, laittakaa simmut kii ja hymyilkää nenu kiinni kukkasissa. Istukaa hetkeksi kivelle, taputelkaa sen kylkeä, vähät välittäkää katsooko joku, mitä joku miettii. Jos katsoo, niin hymyilkää. Hihi. Iskekää silmää. Jospa tuokin hokais että näin kantsii toimia =) Hipelöikää pehmeitä puunlehtiä, silittäkää kaarnan kuhmuja. Upottakaa sormet sammaleeseen, hellästi toki, särkemättä. Hihi. Piehtaroikaa vaikka nurmella ja riekkukaa ilosta =) Antakaa neulasten ja multakokkareiden jäädä hiuksiin ja vaatteisiin, tepastelkaa tukka pörrössä vaan rohkeesti =) Hihi. Elämä on sitä varten =) Loikkikaa pomppikaa, hyppikää! Katsokaa lapsista mallia, ne on viisaita =O

Ihan taivaallista...jumalaista =) Rakastan <3

Pieneen hetkeen voi mahtua niiiiiiiiin paljon. Siitä voi saada voimaa ja iloa niiiiiiiiiiiiin pitkäks aikaa. Pistää vaan silmät kii ja muistelee sitä. =)

Ni eihän sitä sit sen enempää ihminen ees tarvii. Ihan pienen pikkusen hetken vaan.... =)

...pienen pikkiriikkisen pikkusen... =)

<3

Onks pakko olla taas kipee jos ei haluu? Yää.

Ja mokkulanetti on sitte ärsyttävä. Heittää yhteyden päältä pois jos ei vähään aikaan tee mitään.... Ei kuule jos meseen tulee joku. Typerää. Miksi?!?!?!?!? Minä vaan kysyn. Hermot männöööööööööö!!!!!!!!!!!!!!

No ei tietty mee mut ärsyttäähän tuo. Enkä osaa ees pelata. Spyroa meinaan. Yhyyyyyy. Ihan tyhmää.

Kaikesta sitä ihminen valittaaki. Nälkä sentään on tallella. Wuhuu. Mä meen kattoon Robin Huudia <3 Ooooooo...mulla on paaaaaaljon poikaystäviääääää lällälläääää-ääääää hahahaaaa......

Tuli päivänkuvasta mieleen yks juttu lapsuudesta. Hehe.... Olin sellanen ihan vaahtosammuttimen kokonen ku meillä oli koira. Beagle. Sain kunnian taluttaa sitä ja mulle sanottiin että älä sit vaan päästä irti. Otin hommani aika tosissaan, niinku mulla kai on tapana...haha...

Mentiin sitte kävelylle siihen viereiseen Johanneksen kirkon puistoon (asuttiin siis Helsingissä) ja Retu-koira päätti juosta sellaset kivirappuset alas, on siinä joku parikyt askelmaa kai. En päästäny irti. Haha =DDDD En muista sattuko...sen vaan että oli aika jännä fiilis... *ratatata tums tums* =DD Mut en päästäny irti perkele. 8) ...muahahaha.... =,D

Kyl se Retu sitte siihen alas pysähty. Tais vähän mennä hämilleen... =DDD

Muistan ku aattelin jotain että se voi juosta auton alle jos päästän irti. Kyl se sitten myöhemmin juoksiki...ku oltiin mun allergian takia jo annettu se uuteen kotiin.

Retu <3