IRC-Galleria

Se on ohi! Selvittiin! Vielä viikko lomaa ja sit pääsee taas rytmeihin kii. Huh.

En oo ees mitään kouluun liittyvää tehny loman aikana. Laiska höh. Taas tulee kauhee kiire ja suma ja ruuhka noitten tehtävien kaa. Mur. Voi ei.

Enkä syö vähään aikaan suklaata =p

Ihiiiiiiiiiii ja se tapahtu minkä mä tiesin ja on ennustettu et tapahtuu ennen joulua =D Vähän hilkulle veti mut niin vaan =) Tai ei niinku silleen tapahtunu mut niinku silleen. Et silleen että eipä muuten mee enää kauaa......ihihiiiiii....mut että nytpä tiiän että kohta =D Tsihi. Nii ni ihan ajallaan. Hih.

Ihiiiiiiiiii miten ihan meni tyttö hiljaseks ja hihku ja huokaili vaan =) Mut en vielä kerro että mikä se oli =)

Tsihi <3

Mut entäs kaikki ne joitten Jouluun kuuluu suuri kaipuu ja ikävä? Kun ei olekaan joku rakas enää viettämässä sitä kanssa. Aina vaan siitä puhutaan miten kokoonnutaan kaikki het koko poppoo kokoon ja ollaan yhessä. Hienoahan se on, mut entä ne.....?

Ne jotka puuttuu poppoosta. Vai ehkä ne on sit jotenki Joulun aikaan lähempänä. Tai ainahan ne on. Mut. On vaan silti niin ikävä. Mut niin se vaan on elämä. Ja kuolema. Pitäis opetella sanomaan se ihan ääneen. Kuolema. Kun ei se kuitenkaan sen pahempi asia oo kun elämä. Kuolema. Se on vaan erilainen. Uudenlainen elämä odottaa. Joo.

Mut ikävä on silti.

OMG!

Ja toi kirjotettuna niin isolla ettei mahdu tänne. Ooooo mai gaaaad. Uskomaton. On se. Niin se on.

Awwwwww =O On on on on on se. Huh. En mä pysty ees sanomaan. Uh.

Jooooooooo =)

Että sellasta tällä kertaa =D Tittidiiii jos lähtis käymään Viherlandiassa ehkä ja muuallaki. Ihanaa aikaa elämme. Ja ollaan jo Valon puolella! Päivä pitenee! Awwwwwww!!!

Hei, ihmiset, älkää ressatko, kyllä se Joulun taika ja sellanen toimii vaikka kaikki ei oiskaan niin puunattua ja pakerrettua ja tiptop ja kauheesti kaikkee sälää ja sellasta. Joulu tulee Sydämestä. Joulu on sisäinen ilo ja Rakkaus. Sellanen aito, lämmin välittäminen. Unohtakaa kaikki maallinen hössötys, se vie Ilon.

Ihan vaan olkaa ja nauttikaa =)

Vaikka onhan se joskus raskasta jaksaa taistella vääryyttä ja huonoja arvoja vastaan. Ja saahan sitä joskus levätä. Mut kunhan ei aina.

=)

Mut tittidiiiiiiiiiiii kun käytiin eilen ylläriks kodin ykkösessä ni sain ihanan puisen tarjottimen!!! Jihuuuuuu ja vielä ylläriks vei mut kahville ja näytille taas =) Hih. Ja oooooooo miten oli ihanaa kun sain sitte lastata kauheesti kaikkee hyvää upouudelle tarjottimelle ni oli niiiiin helppo tuoda olohuoneeseen ja hemmotella taas rakasta =) Ei tarvinnu ravata montaa kertaa. Hih. Jäi enempi aikaa tuijotteluun ja hellimiseen. Tsih. Hih.

Teille jotka usein, liian usein, vetoatte tekemisissänne ja tekemättä jättämisissänne tai toimintatapojenne muuttamattomuuksissanne siihen, ettei se mitään kuitenkaan auta ja mikään ei muutu ja kun kaikki muutkin:

Jos kerta nykyinenkin tilanne tai yleinen toimintatapa on muodostunut siitä, miten muut ovat ennen tehneet, siis ihan jokainen yksilö erikseen, laumana ja massana tämän tilanteen kehittäneet, sitä edeltäneestä tälläiseksi ajan saatossa muuttaneet, niin ööööö.....

...totaaaa......?!?! Siis niinku miten joku tollanen ketjureaktio tms olis ihan nyt yhtäkkiä, noin vaan, lakannu toimimasta? Onko maailma jotenki tosiaan mullistunu? Muutosten pyörät totaalisesti iäksi vaienneet? Aika pysähtynyt?

Onko kaikki nyt sitte siinä? Öööööö........tä? Wttu jonkunhan se pitää se muutos tehdä!!! Äääääää keepele!! Da'ah ja yms ja jne. Ja huokauski vielä \o/

Joululomaaaaa!!!!!!! Ai mikä loma.....? Kuhan saan siivottua tän lukaalin taas ni alanki painamaan noita läksyjä. Wuhuu. =)

Ja olipa kiva nähdä miten rakas ilahtu ku olin laittanu vähä joulua meille.... =) Hih. Ihanaa. Ja niin ihanaa laittaaki joulua kerta on tiedossa taas vähä kivampi jouluki. Sellanen yhteinen. Hih. Ja yhessä saa oottaakki. Hih. Kerta niin jouluihminen kuitenki oon ihan salaa aina ollu =)

Ei tarvii mun enää paeta eikä pelätä.

Ja se ottaa rakkaudella. Ottaa jotta huomaisimme.... ;)

Hei kaikki te rakkaat ihmiset jotka pahoitatte mielenne näistä kirjoituksistani ja katkeroidutte yms....

Rivieni väleissä on tuhansittain oivalluksia, jotka ovat syntyneet vaikeuksien, tuskallisten kipeiden pettymysten ja kompastusten kautta. Niin paljon olen kyyneliä vuotanut, tuhansia kertoja virunut lattialla kippurassa, raastanut kynteni riekaleiksi maton kulmaa, parkunut silmäni umpeen, ollut tukehtua pahaan oloon. Olen maannut tunteja suihkun lattialla sikiöasennossa, oksentamisen partaalla haukkonut henkeäni ja pyytänyt päästä pois. Olen rukoillut, anonut, huutanut apua.....

En minä ole tähän onneen kivutta kasvanut. Ei se ole mahdollista. Ei onneksi ole. Lukekaa ensimmäisiä blogejani, nähkää kamppailuni kuoleman rajoilla, olen lukuisia kertoja ollut jo lähes kuilun pohjalla ja silti miten sinnikkäästi olen jonkin risukon varassa elämässä aina roikkunut, huutaen kiitosta ja apua. Kiitosta risuista joissa roikkua.

Ei tämä onneni ole ilmaiseksi tullut. Ettekö te näe miten olen kiitollinen? Ettekö ymmärrä etten osaisi olla näin kiitollinen jos en olisi maksanut kalliisti? Ettekö huomaa etten pidä mitään itsestäänselvyytenä?

Rakkaat ihmiset, huomatkaa elämän ihmeellisyys. Huomatkaa miten se ottaa vielä silloinkin kun luulemme olevamme aivan lopussa, se ottaa ja ottaa kunnes huomaamme ettemme ole menettäneet mitään. Elämä alkaa todella antamaan silloin kun huomaa jo omaavansa kaiken! Meillä on niin paljon! Miksi ette huomaa sitä?

Rakkaat rakkaat ihmiset.....se jokin, se suuri Jokin...ah se antaa juuri sen mitä tarvitsemme. Koettelemuksia silloin kun tarvitsemme kasvua, ihania yllätyksiä silloin kun olemme läksymme oppineet. Ei ole rangaistuksia, ei niitä ole! On vain tilaisuuksia kasvaa. Vaikeuksien kautta, vain ja ainoastaan, voi löytää oman voimansa.

Voi teitä. Voi teitä kullanmuruja.

Voimia, viisautta ja pieniä lisätienviittoja poluillenne, valoa pimeyteenne ja siunauksia elämäänne =)

<3

Uuuuuu I´m in Heaven. Voi että miten ihanaa kun voi puhua ja puhua ja puhua ja höpöttää ihan kaikkee ja on kivaa. Parisuhteissa ei yleensä puhuta tarpeeks. Eikä kyllä ihmiset usein osaa puhuakaan. Rakentavasti ja toista kunnioittaen, avoimesti ja itseäänkin kuunnellen jne. Me osataan =) Ihiiiiii =) Ja pussata =)

Hankkikaa jostain ihan uskomattoman iso sohva ja kauheesti tyynyjä, vähänkö on hyvä lojua ja yhessä hajoilla ja hihittää =) Muistelkaa yhteisiä ihania hetkiä ja käykää ajelulla. Hih.

"Helevettiläinen, mähän taidan tykätä susta ihan oikeesti."

Sitäpaitsi kannattaa muuten lukea Pekka Hämäläisen Perhe, pahin ja paras - näkökulmia tavallisen perheen tavallisiin ongelmiin. Mies on osannu selkeesti ja ihmisen kielellä kirjottaa niiiiiiiiiiiiiiiin tyypillisistä probleemeista mitä erilaisissa ihmissuhteissa ilmenee. Ja vaikka noi onkin ihan tuttuja juttuja ja perusasiaa meikäläiselle, niin on se vaan aina hyvä niistä itteään muistuttaa. Hih.

Ja niin se on. <3