Kaikesta harmaudesta huolimatta pienimuotoinen joulutunnelma, kyllä, kyllä se jo on. Putiikeissa pörrääminen on kyllä ihanaa, hajuvesiä suitsutella ja kasoittain vaatteita pukukoppiin kannella, mutta ykskään vaatekappale tai puteli ei niin anovasti mukaani halajanut, että oisin joutunut ostamaan sen ihan vaan siksi, ettei sen sydän säry, kun ei matkaani pääse. Silti kidnappasin pari juttua mukaani (tosin siis 'kidnappasin' ihan laillisesti sen viivakoodinlukijan kautta tietenkin :D), mutta tosiaankin vähätteleväpaino sanalla pari.
Oon varmaan äitille se suurin päänvaiva, kun en oo osannu toivoo oikein mitään vielä joululahjaks. En oo oikeestaan koskaan ollu mikään lahjafriikki ellen jotain ihan älyttömästi oo halunnu ja toivonu. Ja nyt ei näytä olevan mitään semmosta. Tänä vuonna taidan oikeesti toivoo sen maailmanrauhan, vaikka d&g:n the one:t toki ois nekin aina tietty ihan jees.
Mitä väärää oon tehny muuten sille virtuôselle, kun se on niin tökerö?
