Eka ei oikein meinattu hiphopille ja räpille lämmetä, mutta loppujen lopuks taidettiin vetää genreä mitä hyvänsä ihan täydellä sydämellä. Välillä vaan ihmetytti, miten voi muistaa joittenkin biisien sanat niin hyvin, vaikka niistä ei tykkäis yhtään... Ne muutamat reggaeton saundit oli kyllä miulle kaikista nameinta. Ja se suomiräppiosuus, jossa sai hassutella ainakin jos ei muuta.
Sit jossai vaiheessa iltaa muistin mainita, että "Ai niin, miun pitää muuten olla heti huomisaamuna kampaajalla istumassa sitten!". Tanssijalat ois vielä tanssittanu, mutta onneks päätettiin palailla kotiin rutkasti ennen valomerkkiä. Olisin luultavasti ollu joku zombie varmaan siinä kampaajantuolissa istuessa. Vaikka ei niillä neljällä yöunitunnilla paljoo hehkuteta!