IRC-Galleria

Oon niin innoissani, että hypin ympäri kämppää ja laulan Barbie ja kerjäläistytön Me oomme kuin siskokset- biisiä, vaikka sillä ei oo mitään järkevää yhteyttä tähän täpinöimiseen.

Mikä yllätys, kun tänään puolilta päivin heräsin ja pahaa aavistamattomana tallustin keittiöön. Pakastin oli pistäny bileet yön pikkutunteina pystyyn ja sulattanu lumensa siihen lattialle sitten! Ainakin virkistyi ihan kivasti, kun niitä jäähileitä heti ensi töikseen keräili ja puunaili paikat puhtaiksi. Siitä se siivousinnostus sitten lähti.

Oon kadottanut (toivottavsti vain väliaikaisesti) elämäni organisointikyvyn. Huh, tätä se kai on, to live on your own !

Se, että tuntee lähes täysin vastakkaisia tunteita ja pyörittelee päässään eri ääripäissä olevia asioita, jos mikä saa olon hieman sekavaksi. Iloiseksi ja surulliseksi, onnelliseksi ja toivottomaksi, innostuneeksi ja turhautuneeksi...kaikkea ja lähes yhtä aikaa!

Elämänmuutokset ovat juuri sitä, mitä sen nimikin sanoo; muutoksia. Konkreettisimmin se varmasti näkyy meijän kämpän tämän hetkisessä "sisustustyylissä", joka huokuu erityisesti olohuoneessa niin avaruutta kuin kaikuu tyhjyyttäkin, fyysisesti siinä, että heti toisen päivän aamuna suuntasin jo kohti terveyspalvelujen asiakaspalvelutiskiä, tai siinä, että kengänpohjat kuluvat nykyään vasten uuden paikkakunnan asvalttia. Psyykkisesti ja emotionaalisesti koko hulabaloo onkin isompi juttu, mutta loppujen lopuksi hyvinkin samanlainen kuin osasin olettaa. Itkuja ja nauruja!

En oo mitenkään kauheen hyvä pahvilaatikoihin pakkaaja, matkalaukut nimittäin loppu jo.

My new lover to educate ;)

Pitääkin pistää menemään tätä ensi kerralla tanssilattialla!
http://www.youtube.com/watch?v=hgrvvsypcME

Jokohan se lopettais satamasta tämänkin sateenvarjon alle vihdoin?

Aika sydäntäraastavaa matskuu :)
http://www.youtube.com/watch?v=5RLFfiBghio

Ensimmäistä kertaa nähtyäni tämän videon en tiennyt sen olevan Unicefin kampanjavideo. Alku on hyvinkin kliseinen musiikkivideomainen leikkauksineen ja väreineen. Oikeastaan mistään muusta kuin kohtaukseen valitusta epätavallisesta musiikista (tai kyseiseen kappaleeseen epätavallisen näköisestä kohtauksesta) heräsi epäilykset ja samalla myös mielenkiinto.

The Killersien kappale on synkkä, ahdistavan uhkaava, tikittävä kello. Myös iloiset pusuttelukohtaukset ja huultenmaalaukset vaihtuvat kuitenkin pikku hiljaa vastaamaan tätä tunnelmaa.

Pian selviää, että nopeahkot leikkaukset eivät olekaan välittäneet tapahtuneesta katsojalle ihan kaikkea. Ideallisesti oivaltava toteutus toistaa videossa samaa kohtausta yhä uudelleen, mutta ajassamatkustavat kohtaukset kertovat kerta kerran jälkeen yhä enemmän. Sama kohtaus esittäytyy uudessa valossa, kun katsoja huomaa pala palalta, ettei kaikki olekaan miltä alkujaan näytti.

Ahdistuneet mikroilmeet naisen kasvoilla kielivät jo jotain. Harmaa sävytteisen maailman kurjalta näyttävät ihmiset ja karu betonihuone astuvat kuvaan, ja tarinan todellinen puoli on kaunista rakkauskohtausta järkyttävämpää.

Tässä kyse ei ole juurikaan rakkaudesta. Some things cost more than you realise. Istulause herättää niin sanomallaan kuin tavalla, jolla se ilmaistaan. Musiikin huippu on vaikuttavimmillaan ja yksitellen, takaperoisesti ilmestyvät lauseen sanat ovat kuin takaumat videossa. Joskus vain lopun näkeminen ei ole koko totuus.

http://www.youtube.com/watch?v=IoTBclI22Dk