Mun jalalle on tänään kiivennyt eräs herra kärpänen 5 kertaa.
se ei ole kovin suuri kärpänen mutta luulen että se miettii suuria.
ensimmäisellä keralla nostin sen kämmenelle ja tuijoteltiin toisiamme.
sanoin sille Hei.
Laitoin sen lattialle.
Toisella kerralla nauroin kun tunsin taas tutun kutinan jalassa ja ilman tuijotus kilpailua siirsin herra kärpäsen taas lattialle.
Huomasin että herra kärpänen on hidas, herra kärpänen ei lennä.
Kolmannella kerralla mietin jo et ei tää vittu voi olla totta ja annoin kärpäsen kävellä ihan vapaasti jalallani pitkään kunnes siirsin sen taas pois.
herra kärpänen on sitkeä.
neljännellä kerralla otin herra kärpäsen jälleen käteen ja juttelin sille, kerroin hänelle huolia, herra kärpänen ei ole hyvä keskittymään.
laitoin sen hyllylle.
vidennellä kerralle herra kärpänen tuntui jo ystävältä ja nyt siirsin hänet aamulla jättämääni vanukas purkkiin, sielä hän vaikuttaa onnelliselta.
en halua viedä herra kärpästä ulos kuolemaan.
ulkona on kylmä ja ystäväni on vanha.
nyt haen jäätelöä, jäätelö on hyvää.