IRC-Galleria

Maan korvessa kulkevi ykskolmosen tie,
sen lihava kuski nyt kohteeseen vie.
Niin pitkä on matka, ei kohdetta näy,
Ja käsi se kuljettajan vaihteella käy,
Ja käsi se kuljettajan vaihteella käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie,
ja usein se reittikin liukaskin lie.
Hän vauhdilla kohteeseen saapua vois,
jos kartta ei kuljettajalla väärinpäin ois,
jos kartta ei kuljettajalla väärinpäin ois.

Tien laidassa kulkevi ykskolmosen tie,
on hukassa reitti miÂ’ kohteeseen vie.
Ei heikommin karttaa hän tulkita vois,
Kun kohde tuo naapurikunnan paloi jo pois.
Kun kohde tuo naapurikunnan paloi jo pois.

On pimeä korpi ja kivinen tie,
mut mieli tuo kuskin nyt synkempi lie.
Hän reissultaan turhalta palaa jo pois
Vaik vedet nuo kohteessa tarvittu ois.
Vaik vedet nuo kohteessa tarvittu ois.

Grob G109A on saksalainen kaksipaikkainen rinnakkainistuttava moottoripurjelentokone.

Koneessa on yleensä voimanlähteenä 2–2,4-litrainen Limbach-lentomoottori, josta saadaan tehoa noin 80–100 hevosvoimaa. Toiminta-aika koneella on noin 5 tuntia per tuhat kilometriä (ilman reservejä), ja tyypillinen matkalentonopeus koneella on 150–170 km/h. Kone on purjelentokonemaisuudestaan johtuen varsin liitokykyinen, ja moottori sammutettuna se lentää tyynessä säässä kilometrin korkeudesta vielä noin 30 kilometriä.

Ominaisuudet
Siiven kärkiväli: 16,6 m
Pituus: 7,88 m
Korkeus: 1,68 m
Siipipinta-ala: 20,4 m²
Istuinpaikkoja: 2
Suurin lentoonlähtöpaino: 825 kg
Hyötykuorma: 203 kg

Suoritusarvot
Lentoonlähtönopeus: 85 km/h
Nousunopeus: 95 km/h
Matkalentonopeus: 150–170 km/h
Suurin sallittu nopeus: 240 km/h
Lähestymisnopeus tyynessä: 115 km/h
Pienin sakkausnopeus: 76 km/h
Kiitotievaatimus lentoonlähdössä: 200–400 m
Kiitotievaatimus laskussa: n. 200 m

Sukkula on uudelleen käytettävä miehitetty avaruusalus. Sukkuloilla voidaan kuljettaa kavereit ,jotka jostain syystä ovat joutuneet maan kiertoradalle takaisin Maahan. Toistaiseksi vain Leija oy on ottanut avaruussukkulan operatiiviseen käyttöön. Ensimmäisenä sukkula-ajatusta kehitteli J.J 2000-luvulla.

Nykyään ainoat käytössä olevat sukkulat ovat Kiikalan ilmailu- ja avaruushallinto KIASA:n omistuksessa. Tähän mennessä KASA on rakentanut kaksi avaruuslentoihin soveltuvaa sukkulaa Sukkulaohjelma on tullut arvioiden mukaan maksamaan KIASA:lle tähän mennessä noin 145 €

KIASA:n lisäksi Säggijärvi lähetti täysimittaisen KATSU-sukkulan miehittämättömälle avaruuslennolle vuonna 2008; lento kuitenkin jäi neuvostosukkulan ainoaksi ja tuloksettomaksi. Lisäksi sukkulatyyppisiä avaruusaluksia on suunnitellut JESPE sekä muutamat Länsi-Suomen maat yhteistyössä keskenään.

Sukkulat ovat monimutkaisimpia ihmisen rakentamia kulkuneuvoja ja myös vaarallisimpia. Tähän mennessä KASA:n 114 avaruuslennosta kaikki ovat päättyneet tuloksettomina ( ketään ei pelasettu). Alun perin sukkuloista suunniteltiin helppokäyttöisiä ja turvallisia, mutta nykysukkulat eivät täysin vastaa näitä suunnitelmia. Alkujaan suunniteltiin myös, että juuri lennolta laskeutunut sukkula voisi lähteä uudelleen matkaan jo viikon sisällä, mutta todellisuudessa aikaa saattaa kulua vähintään muutamia kuukausia.

KIASA:n avaruussukkula on viralliselta nimeltään Pelastakaa Pojat Aaruudesta (PPA), mutta käyttöön on vakiintunut termi Shuttle eli sukkula.

Lentäjä tai pilotti ( ei kuitenkaan leija) on henkilö, jolla on koulutus, viranomaisen myöntämä lupa (lentolupakirja) ja lääketieteellinen kelpoisuus ohjata eli lentää ilma-alusta( Lue SUKKULA). Lainopillisesti lentäjä on ilma-aluksen päällikkö. Lentäjä on ammattinimike, kapteeni ja perämies kuvaavat arvoa. Pienemmissä ilma-aluksissa on yleensä yksi lentäjä, suuremmissa (esim. Pelastussukkula) kaksi, joista toinen on ilma-aluksen päällikkö. Henkilö, joka lentää jonkin lentoyhtiön( Esim KASA:N) palveluksessa, on liikennelentäjä. Sukkulan päällikköä kutsutaan myös kapteeniksi ja toista ohjaajaa perämieheksi. Lentokoneessa ei ole aina pakko olla yhtä kapteenia ja perämiestä; voi olla myös kaksi kapteenia. Näissä tilanteissa kokeneempi kapteeni toimii Sukkulan päällikkönä. Pelastusluokan sukkulan (Maksimi lentoonlähtöpaino on vähintään 5 700 kiloa) päälliköksi eli kapteeniksi voi päästä toimittuaan vähintään
50 tuntia perämiehenä ja sen jälkeen pitää suorittaa MGPL- eli Sukkulalentäjän lupakirjatarkastuslento. Lentoyhtiö päättää lopullisesti, milloin MGPL-lupakirjan haltija voi aloittaa lentää niin sanotun kapteeni-line trainingiä kouluttajakapteenin toimiessa perämiehenä. Käytännössä päälliköksi eli kapteeniksi pääsee noin yhdestä vuodesta ylöspäin yhtiöstä riippuen. Lentokapteeni on Tasavallan presidentin myöntämä arvonimi ansioituneelle ilmailun parissa toimineelle tai toimivalle henkilölle. Koneen päällikköä voi kutsua kapteeniksi, mutta ei lentokapteeniksi ilman kyseistä arvonimeä, vaikka yleiskielessä niin tehdäänkin.

HMM oraakkeli vastas kyl jottaa meikäläisen taitoihin.;))

Tämäntapaisia myynti ilmoituksia näkee kauppojen ilmoitus-tauluilla nykyään yhä enemmän ja enemmän:


Myydään!!! Käytetty aviomies (ero vireillä), vain 69€ (tee tarjous)

*peruskoulu tutkinto suoritettu (ala-aste; jäi vain 2 kertaa luokalleen, ylä-aste; en kommentoi)

*muu koulutus, tästä ei puhuta

*ammatti, työtön, mutta etsii kyllä työtä ahkerasti (käy pari kertaa vuodessa työvoimatoimistossa, palaa aina tyhjin käsin)

*sisäsiisti, osaa käydä vessassa (mutta sen vetämisen oppimiseen tarvitaan ihme)

*osaa laittaa mikro-aterian uuniin (täysin hyödytön keittiössä)

*usein selkäkipuja (silloin kun pitäisi viedä roskat ulos)

*käy kaupassa (jos tupakka ja olut on lopussa)

*nousee sohvalta siivouksen ajaksi (että pääset imuroimaan sen alta)

*aamupala sänkyyn (siis miehelle)

*aktiivinen yöaikaan (kävelee “unissaan” jääkaapille)

*aktiivinen sängyssä (kuorsaa)

*käy iltaisin usein ulkona (lähimmässä kapakassa oluella)

*ei pyydä ryyppykavereitaan kotiin (ne tulevat pyytämättäkin)

*kova puhumaan (viiden oluen jälkeen)

*omistaa auton (vuosimallia -85, usein/aina kavereilla lainassa)

Humala on mukava tai vähemmän mukava tila, johon pääsee riittävällä alkomaholin tankkauksella ja syömättömyydellä. Tulee hiprakan jälkeen ja sitä yleensä seuraa tila, jota kutsutaan krapulaksi (engl. hangover). Äärimmäisissä tapauksissa vahvaa krapulaa edeltää ektoplasmapurkaus. Lääketieteelliseltä määritelmältään humala on vasemman jalan koukistajalihaksen vakava myrkytystila, joka ilmenee hoiperruksena kävellessä. Humalan tuntomerkkeihin liittyy myös puheen sammaloituminen, joka johtuu kurkun turpoamisesta ja älyn kirkastuminen, johon edes Wikipedian tiedemiehet eivät ole löytäneet syytä. Humalassa kannattaa varoa tekemästä päätöksiä, sillä ne ovat niin nerokkaita, ettei niitä selvinpäin enää itsekkään ymmärrä. Jos aiot tehdä keksintöjä ja päätöksiä humalatilassa, kannattaa pitää mielessä, että on tervettä pysyä humalassa myös tulevaisuudessa. Tattikauppiaat toimivat yleisesti humalatilassa tehdessään töitä.

Variantti 1: perskänni
Perskänni eli persehumala on yksi alkoholijuomien aiheuttamista humalatilojen varianteista. Perskänni poikkeaa poikkeaa normaalista humalatilasta siten, että humalan aiheuttama juoma kaadetaankin perseen kautta elimistöön. Perskänni on suosittua naisten ja homojen keskuudessa. Perskännissä on normaalia humalaa parempaa se, että juoman nauttimishetkellä juomaa ei pääse keuhkoihin, eikä täten tukehtumisvaaraa ole. Huono puoli perskännissä taas on, kun pullon suu rupeaa haisemaan tyhjien pullojen kaapissa.

Variantti 2: paavikänni
Paavikänni on varsinkin paavin harrastama kännäämisen laji, jossa tarvitaan kahta kantajaa ja tulkkia. Kantajat kanniskelevat kännääjää ympäriinsä hienossa kantotuolissa ja tulkki kääntää kännääjän epäselvän mongerruksen ihmismielen käsitysrajojen sisälle osuvaan muotoon. Hyvin yleinen ilmiö katolisissa maissa, sekä tavallisten ihmisten että kirkon työntekijöiden keskuudessa.