ensi sä luulet et sä voit luottaa johoku. todellisuus ei kuitekaa oo se. mite sä voit sanoo et sä tunnet jonku ko kok aja ihmine jonk tunnet osottautuuki aiva joksku muuks. luottamus o ansaittava. sun o iha turha hokee kok aja et suhu voi luottaa ja ett sul voi ain tull sanoo jos mielt painaa joki. sit uskoo tekeväsä parhaasa nii kaua ko kaikk näyttää hyvält. mut jonaa päivän sit herää ja huomaa kui oot ollu pinnallin ja kapee näköne. jos suhu ei luota su o iha turha olettaa ett joku oikeest tulis ja jakas jotaa sun kaa. jos omas elämäs ei o sisältöö ei o oikee viiä pois toisten. sit kuulee paljo juttuu mit maailmal tapahtuu. mit jos ei tapahtuskaa mitää. jaa no sit vois arvostaa enempi kaikkee mit ympäril o. täs hetkes ehk ei niikää. ehk sit josku ko siihe ei enää oikee o aikaa. mä toivo et mul o paljo aikaa. se o jotaa mist mä en päätä. taivas o täynn tähtii. maa o täyn ihmisii. o lohduttavaa sanoo ett kaikk o yksilöi. jokane o omalaine. se voi auttaa hyväksyy ittesä. tai sit ei. jos hyväksyy ittesä sellasen ko on o jo pitkäl. valo liitetää yleesä johki hyvää. osa ei ikin nää valoo. sit kuulee et siit puhutaa mut ei sit oikee tiiä mist o kyse. toi o tuttu fiilis tosin eri yhteydest mutt ei se tee sua yhtää huonommaks ko muut. pitää oll ylpee itestää. se ei vältis o ain helppoo. se voi oll hyvä tavote. toivottavast saavuttasin se josku.