IRC-Galleria

Kun yö taas saapuu ja ajatukset alkaa virtaan ja paine kasaantuu
Mä mietin mihin asti elämässäni oon matkalla
Ja kiedon kädet sun ympärilles ja toivon parasta
Kohtalo on meidät tuonut yhteen ja sen tiedän
Nyt me kaksin luodaan meidän yhteistä tietä
Ja sitä haluun seuraa maailmanloppuun asti
Ja aion seuraa niin kauan kunnes loppuu happi
Mä pidän susta kiinni vaik vaivun kylmän jäihin
Ja rustaan nää riimit jotta sä ymmärtäisit
Kuinka paljon mulle merkitset täs elämässä
Ja kuinka paljon merkitsee tää pieni hetki tässä
Ei äänen ääntä kaikki on niin hiljaista
Niin kaunista mutta hetki on katoavaista
Mutta nyt en anna kadota en minkään enää hajota
En tän rakkauden ikinä syvään pohjaan vajota

sairaan kaunis maailma alkaa repiä mua kahtia
niinku pala paperia halkastas saksilla
sydämeni tykytyski hidastaa jo tahtia
paholaiset pitää sielun porteilla vahtia
en jaksas uskoo että huominen vois parantaa
arvet sydämessä joita enkelitkin kavahtaa
nyt joka sana satuttaa
mutten silti käsitä
miks aina mua sattuu vaikka mä yritin parhaani
miks aina joku sai vedettyy maton altani

No kun on se kauhea
lasinen lapsuus
ja annettu huonot eväät
niin on valmiiksi pilalla kaikki

mä haluun uskoo ihmisten hyvyyteen,
paskaa niskas, mut kykenen kyl hymyilee
ei jaksa valittaa tai murjottaa surkeena
mä pärjään hyvin, vaik muutama mustelma
mua vituttaa tää maailma ja kusipää faija
ai sua säälittää, mua ei paljoo kiinnosta
omatunto paskana, ja pitäs suuni siivota
en venaa kuolemaa, mut tätä en aijo jaksaa
se on vaan seistävä, kyl meitsi kestää
koko mu elämäni oon itteeni etsiny
vastoinkäymiset saa mut pysyy nöyränä
onha se kamalaa et sun ainoo stressin aihees
on saada rööki palamaan
kauhukakaraks kasvoin hyvis vaikutteis
ainoo tavote mul on kasvaa aikuiseks

entinen tuntuu kaukaiselta, unelta jonka vois unohtaa
mut menneisyyde ansiost sä et koskaa muutu kokonaa
kokenu paljon, siin tulee vahvaksi
mut joskus vahvimmatki joutuu pettyy varmasti
kaikkea saa haluta mut et välttisti mitää saa
sul o vaa yks siirto per taso, venaa jotai parempaa

behind my smile is a story,
you never understand

vain muutamat tiesivät, mut tämän jälkeen kaikki
mä oon niin huonona, monesti täysin poikki
vedän verhot joka ikkunan eteen, pysyn sisällä
en kehtaa nähdä yhtään ihmistä
oisko vaikutusta isällä,
tai siis sillä joka mut pentuna hylkäsi
hyvästiksi ovensuussa naamalleni sylkäsi
onneksi mul on rakas äiti ja pari muuta
janoan elämää nii paljo et se kuivaa suuta

jos mokaa suhtees ni miettii hylätyksi jää
ja mä oon mokannu ja kärsiny virheistä
siks älä puhu mulle menetetyist jätkistä
mä tiedän itekki, mä tiedän perhedraamoista
mä tiedän suhteist, sen luottamuksen vaaroista

Tää on terapeuttinen temperamentti ja monet tulis hulluksi tietojeni vuoksi
Ei se aika mitään haavoja paranna, sä teet sen itse kun ongelmasi paikannat

Mä seisoin olohuoneessa tuijotin broidin kanssa/
Ku hirveen huudon jälkee faija lähti pois himasta/ /
Ihan sama faija, en mä käske välittää/
Mä en vuoda kyynelii, oon yrittäny tappaa ne/
Se päivä kuukaudesta saa meikän taas kaipaamaa/
Niit vanhoi vuosia ku viel hengattii faijankaa/

kasvoin mutsin mukana sillon ku ekan kerra sanoit hyvästi/
Jos mä puhun suoraa oisin, tarvinnu sua lapsena/
Nyt se aika elää haavoissa nii syvällä/
Mä toivon et sä ymmärrät, ku tää painaa mun sydäntä/
Sä tiedät miten otteen meistä oot menettäny/

Mun pitää päästää tää mun sisästä/
Mä teen verseen maailman vaikeimmasta isästä/
sä et koskaa tehny mitää meidän perheen eteen/