IRC-Galleria

"Se joka ei kestä mua huonoimmillani, ei ansaitse mua parhaimmillani". En muista kenen suusta tuon joskus kuulin, mutta ne olivat viisaita sanoja. Tosi ystävät punnitaan siinä pysyvätkö he, vaikka ei aina olisikaan pelkkää iloa, hauskaa ja naurua. Ei ilossa mitään vikaa ole, ei tietenkään! Mutta ihminen joka kaikkoaa kun pitäisi kestää jotain yhdessä, on ihmissuhteena arvoton. En ole koskaan voinut sietää ihmissuhteita, jotka perustuvat vain hauskanpitoon. En jaksa ihmisiä joiden kanssa ei voi keskustella mstn syvällisestä, oikeasti merkitsevästä asiasta. Mitä ihmeellistä siinä on, et joku pitää sun seurasta sillon kun teillä on hauskaa? Miten se kertoo, että tulisitte toimeen? Kaikkihan siihen pystyvät. Itse en tee mitään ihmisellä, joka kaikkoaa ensimmäisessä tositilanteessa. Vielä vahvemmin tämä pätee tyttö/poikaystäviin. Suosittelen samaa muillekin.