Räntää vaakatasoon. Hajotkaa! Uudenvuoden aatto, istun kasarmilla, hyi saatana. Ihmiset kokeilee suudella vastakkaisen – joissain tapauksissa jopa oman – sukupuolen edustajia. Itse kokeilen nukkua. Vuosi vaihtuu, ihmiset oksentaa moraalista ja normaalia krapulaansa pois. Haha. Pitäkää hauskaa.
Toinen päivä. Kaikkea muuta kuin kaunista. Pahaa, ilkeää, egoilua, blackout, bitches! Elän kuin mikäkin villieläin – huhupuheiden mukaan. Mitä minä en muista, sitä ei ole tapahtunut. Jostain syystä onnistun kuitenkin potemaan vahvaa moraalista krapulaa. En halua nähdä yhtäkään aseveljeäni. Nolasin itseni, kait. Muistan jääkaappipakastin-yhdistelmien taluttaneen minua ulos ilotalosta, Onnelasta. Onnistuin käymään myös Amarillos muistamatta kyseisestä paikasta yhtään mitään. Hienoa.
”Note to self: MIKÄ VITTU KIHLATTUJA NAISIA VAIVAA?” En edelleenkään ole selvittänyt tämän asian takana olevaa mysteeriä, mutta kunnioittaisivat edes jotain. En ole kukaan sanomaan, mutta en omaa myöskään sormusta. Kunnioittakaa jotain jos siihen sitoudutte. Itse en ole sitoutunut mihinkään, joten minulla ei ole vaatimuksia kunnioittaa ketään. Hymynaama, piste.
Onnellisuus. Toiveajattelua. Ei ole ilmeisesti tehty meikäläistä varten. Yritä osaa nauttia asioista, mutta kun ei vaan osaa. Viina on kiva ystävä, jonka kanssa tulen toimeen loistavasti. Kumpikaan ei tuomitse toisiaan, eikä kumpikaan saa mitään tyydytystä toisten mollaamisesta. Olen paha ihminen. Olette parempia, mutta onko teistä tuomitsemaan minua?