Eilen mä sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja kävelylenkin jälkeen kävin juoksemassa. Ja kohta pitäisi lähteä taas, tosin vähän ankea ilma ulkona, onko yöllä satanutkin jopa. Mutta ei se mitään, lenkin jälkeen on vaan niin paras olo, en muistanutkaan kuinka hyvältä se tuntuu. Ihmettelen miksi ylipäänsä koskaan lopetin.
Ja enää pari päivää niin pitäisi taas lähteä matkaan. Tai no 'pitäisi' kuulostaa siltä kuin mut pakotettaisiin, lähinnä pääsee taas matkaan. Kivaa kivaa.
Ja sitten onkin pian yo-juhlat ja sitten alkaa työt ja sitten saan vihdoinkin uuden tatuoinnin (vaikka mappe menikin varastamaan mun ja Sinnan hienon idean :D)