Äsdagvjb, pää, mitä edes voi kertoa? Joo olin Tuskassa, oli kivaa.
No okei. Mä olin Moonsorrown keikan eturivissä, oli mieletön meininki. Ja sitten eturivissä Bodomin aikana, sama meininki kuin Moonsorrown aikana. Kertaa tuhat.
Oikeasti, se oli mieletöntä. Kaikki vaan olivat ihan täysillä mukana ja porukka huusi ja laulo, ja hyppi ja pomppi. Onneksi siinä miun edessä oli sellanen kiva hevisetä, joka kietaisi kätensä mun hartioiden ympärille jotta pysyisin pystyssä eikä virta veisi mukanaan (ja enhän minä nyt keikoilla ole happi vajaa ja meinaa pyörtyä!). Ja muutenkin siitä sai aina kaapattua kiinni jos meinasi kaatua. Mutta toka viimösen biisin aikana se lähti ja kysyi tulenko jatko klubille, ja että hää lähtee nyt kun on nähnyt Bodomin jo viisi kertaa livenä. Noo, hyvin se jatkui ilman tukisetääni.
Henkka näytti ihan mielettömän hyvältä, vaikka sillä lurjuksella ei ollut maastohousuja ja vaimonhakkaajapaitaa, mrrrrrrr. Ja Jaska näytti kivalta, se oli ihan fiiliksissä. Ja Roopekin näytti ihan Roopelta, just sellaselta joka muistuttaa 24/7 ettei sen mökillä homoilla. Vaikkakin sillä oli viikset, ei saisi olla. Ja Allu näytti hyvältä, samoin sen uusi kitara, se oli aika ihQ (pinkki musta). Ja Janne. Multa meni oikeasti puolet keikasta ohitse kun vaan tuijotin Jannea, sen sormia, kasvoja, kaikkea! Kun aluksi ne tuli siihne baarisysteemiinsä, niin näin vaan Jannen, joka näytti niin syötävän lutuiselt ja reppanalta, että meinasin pyörtyä, tai vähintään alkaa itkemään ilosta. Eikä asiaa auttanut yhtään Jannen rumpukapuloiden keikutus, tai päivän paras:
Alexi: Jannee (ei vastausta)... Jamppe (ei vieläkään vastausta)? HINTTARI!
Janne: Ni mitä?
Repesinkö, en toki.
Ja ennen Bodomin keikkaa, siinä helvetinmoisessa tungoksessa, me ruvettiin meikkaamaan jotain ihan randomia jätkää. Se oli aika, öh, outoa. Se oli muutenkin ihme hemmo. Puhuttiin kaikkea järkevää, ja se sanoi mm. että jos se saisi edes pienen pusun Alexilta, niin sen päivä olisi pelastettu, että se makaa (en nyt kuollaksenikaan muista bändiä) kitaristin kanssa (mies kitaristi kyseessä) niin se saa alennusta skitastaan, että se ei halua aiheuttaa sydänsuruja Jannelle makaamalla Alexin kanssa, joten se vaan pussaisi sitä, ja että Bodomissa on oikeasti maailman parhaan näköiset tyypit. Ja kyllä me jotain muutakin järkevää ja hehkeää keskusteltiin.
Mutta sitten olikin kiva kun huomattiin että Hannelen laukku oli polkeutunut koko keikan ajan siinä jalkameressä, kaikki hyppinyt sen päällä, puhelin ja meikit lentänyt ulos sieltä, eikä mitään kadonneista tavaroista löytynyt. Puhelin jäi sinne, samoin kaikki Hansun meikit.
Ja kuinkakohan moni oikein pyysi meitä jatko klubeille tai muille jatkoille joita alaikäiset järjesti? Yksikin lupautu tarjoaman koko yön juomat. Jos ei oltaisi kotona odotettu, niin varmasti olisin vetänyt niin perseet, että en olisi selvinnyt siitä moneen viikkoon. Ja olisikin ollut ihan hyvä, koska heti kun pääsin koneelle, niin iski sellanen paskafiilis. Noo,sellasta se on, pakko koittaa kestää, ei sille kukaan mitään voi.
Ja nyt mun kurkku on ihan helvetin kipeä, ja ääni mennyt, äiti kysyi että olenko itkenyt koko päivän, kun kuulostan ihan siltä. Ei äiti, olin vain Bodomin keikalla.