Kun kaikki katsoi minua
sanoin mä tahdon runoilla
ja sä sanoit voi se tie on vaikee
öisin baarin lattia
on lamauttavan tahmea
ja olo on pelkästään kurja taikka haikee
Jos vain tarttuisi sanaan ja seuraisi omaa vielä niin kirjoittamatonta riviään? Mihin se veisi, ja kantaisiko se pullon pohjaa kauemmas? Mitä katkanneille poluille ja murtuneille unelmille tehdään? Eihän niitä voi heittää kaatopaikalle mädäntyvän lihan hajun keskelle, saatika kierrättää?