IRC-Galleria

Onko luvallista itkeä vaikka siihen ei olisi syytä? Tai jos on luvannut itselleen ettei itke, onko se lupauksen pettämistä? Tietynlaista heikkouden osoittamista? Pettääkö aina itseään kun kieltää tunteita, kun yrittää lakata välittämästä?

Lasketaanko se tunteettomuudeksi, kylmäksi ja sydämmettömäksi jos ei halua joutua kärsimään tuntemisen takia? Jos vain koettaa paeta pois siitä faktasta, että on heikko ja haavoittuvainen? Jos vain yksinkertaisesti haluaa pois siitä?

Vaikkakaan siihen ei kykene, aina jossain välissä sortuu.

You don't know how long I have wanted
to touch your lips and hold you tight
oh, you don't know how long I have waited


Kaikki haluaa jotakin, eikö? Se on väistämätön tosiasia, jota ei voi kiertää millään. Se, haluaako jotakin niin että onnistuu sillä häiritsemään normaalia elämäänsä, on jokaisen itse hallittavissa. Tiettyihin rajoihin saakka. Jos jonkun asian haluaminen tippuu syvälle tunne tasolle, sen havitteleminen tuntuu jo lähes välttämättömältä, tuntuu ettei kestäisi ilman, voisi kai puhua jo pakkomielteestä tai riippuvuudesta.

Toisaalta kaikki on myös niin kiinni siitä, tiedostaako itse kuitenkaan täydellisesti mitä haluaa? Haluaako kuitenkaan, ja jos haluaa, niin haluaako vain koska haluaa haluta, vai miksi?

Jos oikeasti haluaa, ei sitä pitäisi jäädä miettimään itsekseen, vaan toimia asian eteen. Tehdä siirtoja kohti tavoitetta. Ei mikään tapahdu itsekseen.

I hear the ticking of the clock
I'm lying here, the room's pitch dark
I wonder where you are tonight

niinA sanoo:
Moikka! *REPS*
Hannele sanoo:
no jeps xD
niinA sanoo:
reps ja jeps rimmaa xD
Hannele sanoo:
moikka xD
Hannele sanoo:
niin rimmaa
niinA sanoo:
Moi
niinA sanoo:
Trimmeri
Hannele sanoo:
vähän kuin rimmaa ja trimmaa
Hannele sanoo:
LAKU!
niinA sanoo:
et KOSKENUT!
Hannele sanoo:
moikka
niinA sanoo:
xDD
niinA sanoo:
Moi
Hannele sanoo:
xD moi
niinA sanoo:
moi
niinA sanoo:
moimoi xD
Hannele sanoo:
mä pystyn tähän kyllä
niinA sanoo:
hyvää päivää mitä kuuluu?

Voi juukeli, sekoan täällä yksinäni. Kauhistus, voiko tässä maailmassa olla muka jotain mistä tykkään vaan näin älyttömän paljon? No on!

Koitan kasata itseni... ... ...

...
... ....

Ei tule mitään! Yhyy, haluan että olisi jo kesä ja kaikki keikat ja saisi taas nähdä tyyppejä jajajajaja saisi olla ihan tyhmä.

Ei kukaan voi rakastaa bändejä ja musiikkia näin paljon :DD Epäterveellistä


Anteeksi, kyllä mä palailen vielä takas noihin wanna be fiksumpiin merkintöihin, tällästä tää on aina kausittain.

Hannelen kanssa pohdittiin yksi päivä mistä kaikesta elämä rakentuu, ja mitä kaikkea elämiseen tarvitsee. Tulos oli kovinkin yksinkertainen

viinaa
tupakkaa
keikkoja

Täydellinen tasapaino ja symbioosi. Ja ainut asia mitä tarvisee tämän harmonian saavuttamiseen on raha. Ja rahaa saa aina jos oikeasti vain tahtoo. Tämä vuosi pistetään ihan sekasin, ollaan mitä ollaan ja tehdään mitä halutaan, ei anneta minkään estää sitä! ^_^

Bihihuuu bäng, siskot, mennäänhän vauhdilla, ei tuhlata sekuntiakaan tästä vuodesta! 18. vuosi on käynnistynyt.

Sinnan kanssa tulee myös ihan mahti vuosi, meidän keikka kesä on niin taattu! Ja meidän synttäreistä ei voi enää paremmaksi pistää:
WACKEN, here we come!
Också Bådåm, varokaa vaan, me seurataan teitä maailmanääriin!
[Äiti ei kovin mielellään lupaillut autoa lainaan, mutta eiköhän jotain keksitä ;D]

Odotan vaan niin saatanasti kesää, että ei ole todellista! Tai no, ensin venaan kauheesti helmikuuta ja huhtikuuta. Mutta sitten kesää!

//Niin, ja ihan unohdin tuosta listasta Maraboun daimin ja minttucrokantin!

Hmm, Scorpions on jotain niin hienoa. Mä muistan ikuisesti sen, kun meillä ysillä oli joku levyraadin tapainen, ja kukaan muu ei äänestänyt Scorppareita kuin minä ja Ilona. Oli ihan vitun huono musiikkimaku muulla porukalla :D

Haluan hukuttaa sinut tuskaan ja murheeseen
kipuun ja kaipuuseen
Tahdon työntää sinut palavaan ja routaiseen

Kuristaa sinut tunteeseen
Kurittomaan kaipuuseen
pimeyden syvyyteen

ja lisää paskaa vaan juu hei olen taas niina 17 vee osaako joku auttaa mua tai sitten ei joo nähään taas jep.

Mun pitäisi kirjoittaa, mutta en jaksa... Tai jaksan, mutta en kuitenkaan. Sain inspiksen Sonatan keikoilla, ja varsinkin kun juteltiin kaikenlaisia Tampereella jonossa. Ehkä palaan tuon kimppuun kun olen hakenut suklaata (en ymmärrä miksi aina syön sitä, kun en edes tykkää paljoa)

// hmm, tässäkin olen vaan kirjoittanut siitä etten muka jaksa kirjoittaa?

Alla on 51 Disneyn elokuvaa. Jos olet nähnyt 35 olet klassikko!

[1] Lumikki ja seitsemän kääpiötä
[2] Pinocchio
[3] Fantasia
[4] Dumbo
[5]Bambi
[6] Tuhkimo
[7] Liisa ihmemaassa
[8] Peter Pan
[9] Kaunotar ja Kulkuri
[10] Prinsessa Ruusunen
[11] 101 dalmatiaista
[12] Miekka kivessä
[13] Viidakkokirja
[14] Aristokatit
[15] Robin Hood
[16] Nalle Puh
[17] Pelastuspartio Bernard ja Bianca
[18] Topi ja Tessu
[19] Hiidenpata
[20] Mestarietsivä Basil Hiiri
[21] Oliver ja kumppanit
[22] Pieni merenneito
[23] Kaunotar ja Hirviö
[24] Aladdin
[25] Leijonakuningas
[26] Pocahontas
[27] Notre Damen kellonsoittaja
[28]Herkules
[29] Mulan
[30] Tarzan
[31] Fantasia 2000
[32] Keisarin uudet kuviot
[33] Atlanttis
[34] Lilo & Stitch
[35] Aarreplaneetta
[36] Karhuveljeni Koda
[37] Lehmäjengi
[ ]Pikkukananen
[ ] Aivan Villit
[38] Autot
[39] Monsterit Oy
[40] Robots
[41] Hain tarina
[42] Nemoa etsimässä
[43] Toy Story
[44] Nightmare Before Christmas
[45] Ihmeperhe
[46] Ötökän elämää
[47] Nasun suuri elokuva
[48] Tiikerin oma elokuva
[49] Antz

No voihan, kaksi jäi vajaaksi

Do you feel? Do you care about me?
Did you wait and love me all this time?

I am here, would you come and find me
does your writing guide me thru this all

Tuntuuko kenestäkään muusta koskaan siltä, että ei osaisi tuntea tietyllä tavalla, tai sanoa tiettyjä sanoja, ajatella oikein, jos ei kuule musiikkia? Silloin kun tietty sävel tavoittaa sisimmän, ja herättää syvimmätkin tunteet, on kaikki niin todellista ja herkkää. Musiikki innoittaa muistamaan, pakottaa ajattelemaan ja nostamaan esiin ne asiat, jotka on vannottu pitää sisällään. Itse on ainakin pakko aina rohkaista itseään, tai oikeastaan pakottaa, tiettyihin tilanteisiin, asioiden eteen jotka mieluummin unohtaisi ja jättäisi sanomatta kuuntelemalla mitä musiikilla on sanottavanaan. Itseään on niin helppo ohjata musiikin avulla, on täysin totta jos sanotaan, että musiikki antaa siivet. Mutta lisäksi se antaa myös sielun.

Mikä siinä sitten on, olkoon arvoitus. Se mitä musiikki elämässä merkitsee, on niin paljon muutakin kuin vain harrastus tai ajanvietettä. Se vastaa lähinnä kaikkea.

Taidetaan valloittaa Saksa elokuussa. Olen niin vitun kikseissä, ei voi ymmärtää että mennään mahdollisesti Wackeniin! Olen aina vaan miettinyt että olisi ihan sairaan hienoa mennä sinne, ja nyt se olisi mahdollista. Hienoa